Raitiotie raunioittaisi Ylöjärven talouden

Ratikkakeskustelu on kerännyt alkusyksyllä lisää kierroksia. Taloutensa pahoin kuralle saanut Tampere on esittänyt raitiotien jatkosuunnittelun ripeää etenemistä Ylöjärven, Kangasalan ja Pirkkalan alueelle. Nämä haihattelut on pysäytettävä lähtökuoppiinsa, ettei Tampereen tauti pääse leviämään naapureihin.
Joukkoliikennettä on syytä kehittää myös Ylöjärvellä kaupungin väkiluvun kasvun myötä. Raitiotie on kuitenkin erittäin kallis liikkumismuoto. Se palvelisi maantieteellisesti vain pientä osaa Ylöjärvestä, vaikka kulut kaatuisivat jokaisen veronmaksajan syliin.
Raitiotien rakentamiskustannukset olisivat Ylöjärvellä varovastikin arvioiden vähintään 70-100 miljoonaa. Lisätaakka olisi valtava kaupungille, jonka velkaantuminen on saatu pysähtymään noin sataan miljoonaan euroon valtuuston tekemien kipeiden päätösten jälkeen.
Ylöjärven päättäjien selvä enemmistö näyttää hullaantuneen raitiotiestä. Kaupunginvaltuuston toukokuussa hyväksymä uusi kaupunkistrategia sisältää kirjauksen raitiotien edistämisestä. Perussuomalaisten vaatimus kirjauksen poistamisesta hävisi äänestyksessä saatuaan tukea osalta keskustan valtuutettuja.
Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet huippukalliin raitiotien jatkamista Ylöjärvelle. Muiden puolueiden harjoittaman ratikkalobbauksen motiivit jäävät arvailujen varaan, mutta ainakaan taloudelliseen ajatteluun ne eivät voi perustua. Raitiotien alakanttiin arvioidut käyttökustannukset perustuvat täysin ylimitoitettuihin käyttäjämääriin. Sitä päivää tuskin nähdään, että yli 300-paikkaiset raitiovaunut kolistelisivat Ylöjärvellä edes puolitäysinä.
Raitiotien rakentamista on perusteltu muun muassa sen vaivattomuudella. Raitiotien myötä monen työmatka kuitenkin pitenisi bussilinjojen vähentyessä ja odotteluajan kasvaessa. Pahimmassa tapauksessa oman auton käyttö työmatkoilla voi lisääntyä ihmisten kyllästyessä turhaan odotteluun.
Vastuullinen päätöksentekijä ei aja kaasu pohjassa seinään, vaan perustaa liikennesuunnittelun kustannustehokkuuteen ja joustavuuteen. Mikäli Ylöjärven kaupunkirakennetta halutaan jatkossa tiivistää, voidaan se tehdä raitiotiestä riippumatta. Sähköbussien investointi- ja käyttökustannukset olisivat vain murto-osa raitiotiehen verrattuna. Päinvastoin kuin kiveen hakatut raitiotielinjat, bussireitit ovat muunneltavissa tarpeen tullen. Harkinnan arvoinen on myös Ylöjärven ja Tampereen välinen lisäraide, joka mahdollistaisi paikallisliikenteen ohella nopean junayhteyden Ylöjärveltä pääkaupunkiseudulle.
Toteutuessaan raitiotie ajaisi Ylöjärven vakavaan talousahdinkoon. Niin on jo käynyt velkamääränsä hujauksessa miljardiluokkaan kasvattaneella Tampereella, jossa on suunniteltu muun muassa päiväkotien ja koulujen lakkauttamisia itse aiheutettujen talousvaikeuksien seurauksena. Ei kai samaan haluta päädyttävän myös Ylöjärvellä?

Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä


Toimivampi malli Pirkanmaan reuna-alueiden ensihoidon ratkaisemiseksi

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenenä äänestin valtuuston toukokuisessa kokouksessa kehitteillä olevan hybridiyksikön suunnittelutyön puolesta. Uuden ensihoidon hybridimallin tarkoitus on turvata tulevaisuudessa ensihoito ja palopelastustoimi Pirkanmaan reuna-alueilla 24 tuntia vuorokaudessa. Vaihtoehtona olisi ollut äänestää koko Pirkanmaan ensihoitoa vuodelle 2019 koskevan sopimuksen purkamisen ja uuden kilpailutuksen järjestämisen puolesta, jolloin uuden yhteistoimintamallin kehitystyö olisi jäänyt kilpailutuksen jalkoihin.

PSHP:n valtuuston ensihoidon palvelutasopäätös koskee siis ensi vuotta 2019 eikä sitä, että surkea tilanne saa jatkua vuosikausia eteenpäin Pirkanmaan reuna-alueilla. Ylöjärven Perussuomalaiset ry:n kirjoituksesta saa helposti sellaisen kuvan, että tilanne tulee jatkumaan meidän väärän äänestämisen vuoksi tällaisena tästä hamaan tulevaisuuteen asti ja se ei ole totta.

Jos nykyinen tilanne olisi ollut korjattavissa lisäämällä resurssia osaan Pirkanmaata ja tekemällä ensihoidon kilpailutus uudelleen paikallisesti vain ongelma-alueiden kohdalta, päätökseni olisi ollut toinen. Toki yksikin vuosi on liikaa, kun puhutaan elämän ja kuoleman kysymyksistä, mutta onneksi meillä Pirkanmaalla on myös FinnHEMS 30 lääkintähelikopterin tukikohta ja sen avulla tehokas lääkintäyksikkö saapuu koko Pirkanmaan alueelle 30 minuutissa hälytyksestä.

Tiedostan hyvin sen, että vuonna 2019 tilanne Ylöjärven Kurussa, Kihniössä, Juupajoella, Vesilahdella, Kuhmoisissa ja Sastamalan Mouhijärvellä on erittäin vaikea ja puolet vuorokaudesta ollaan vallan ilman sairaankuljetusta. Tilannetta pahentaa se, että ambulanssin lähtiessä apuun naapurikunnasta ambulanssivaje siirtyy sinne. Silti tein oman äänestyspäätökseni, koska uskon kehitteillä olevaan hybridimalliin, jossa yksi toimialayksikkö turvaa ensihoidon ja pelastustoimen ympärivuorokautisesti ja paikallisesti sen sijaan, että palvelut tuotetaan erikseen vajain resurssein.

 

Terhi Itvola

Vihreä PSPH valtuuston ja Ylöjärven kaupunginvaltuuston jäsen

 

Yleisen oikeustajun on toteuduttava tuomioistuimissa

Tuomioistuinten tekemät ratkaisut poikkeavat valitettavan usein kansalaisten oikeustajusta. Suomalaisia ja erityisesti pirkanmaalaisia on kuohuttanut tapaus, jossa 10-vuotiaan lapsen kanssa sukupuoliyhteydessä ollut mies tuomittiin törkeän raiskauksen sijaan ainoastaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Pirkanmaan käräjäoikeuden ja Turun hovioikeuden hämmästyttävien ja arkijärjelle täysin vieraiden perusteluiden mukaan uhrin ei voitu todistaa vastustaneen yhdyntää eikä olleen pelko- tai muussa avuttomassa tilassa. Korkein oikeus päätti toukokuussa, ettei se myönnä asiassa valituslupaa. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. Vahvasti normaalin järjen ja yleisen oikeustajun vastaiseen lain tulkintatapaan on saatava pikainen korjaus. Perussuomalaisten viime vuonna tekemän lakialoitteen toteutuessa vastaavia rikoksia pidettäisiin törkeinä raiskauksina ja niistä voitaisiin tuomita kovempia rangaistuksia.  Myös useiden oikeusoppineiden mielestä rangaistuskäytäntöä tulee tiukentaa. Perussuomalaiset pitävät rangaistusten kiristämistä täysin välttämättömänä ja vaativat hallitusta tarttumaan toimeen jokaisen suomalaisen fyysisen koskemattomuuden suojelemiseksi.

Sami Savio  DI, KTM,  
kansanedustaja (ps.)

Vihreät ja demarit halusivat viedä syrjäseuduilta ambulanssit

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto hylkäsi kokouksessaan 28.5. esityksen yhdenvertaisesta ensihoidosta eli sairaankuljetuksesta myös yöllä. Ainoastaan keskusta, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto kannattivat esitystä yhtenä rintamana. Kokoomuksen ryhmä hajosi äänestyksessä. Kaikki vihreiden edustajat vastustivat esitystä, samoin demareiden edustajat yhtä esityksen kannattajaa ja kahta tyhjänpainajaa lukuun ottamatta.   Tällä päätöksellä neljä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntaa (Kihniö, Vesilahti, Juupajoki ja Kuhmoinen) sekä kaksi isoa kunnan osaa (Ylöjärven Kuru ja Sastamalan Mouhijärvi) saavat jatkaa haaveiluaan yöaikaan pelastavasta ambulanssista. Jos näillä alueilla sattuu onnettomuus, naapurikaupunki menettää keikalle sairaankuljettajansa useiksi tunneiksi. Ketjureaktiona isoja alueita voi olla tyhjänä ambulansseista.   Tämä on äärimmäisen riskialtis päätös, jolla tulee olemaan vakavia seurauksia. Ensihoidon saapuminen kohteeseen tulee viivästymään, samoin hoidon aloittaminen, mikä on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktitapauksissa. Kunnat joutuvat maksamaan suuria summia viivästyneen ensihoidon takia, eikä tehohoito aina palauta ihmistä työkykyiseksi tai kotona itsenäisesti pärjäävää vanhusta takaisin kotikuntoiseksi. Ja mikä pahinta, viivästyneen hoidon saaminen saattaa johtaa jopa kuolemantapauksiin.   Tamperelaiset jyräsivät tässäkin asiassa pikkukuntien edustajien yli. Tämä on valitettavaa esimakua siitä, kuinka Ylöjärven ja etenkin sen haja-asutusalueiden asukkaiden asioita tullaan aikanaan hoitamaan maakuntavaltuustossa, jos sote- ja maakuntauudistus menee läpi eduskunnassa.    Ylöjärvellä on neljä edustajaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa. Voisi kuvitella, että jokainen heistä puolustaisi omia kuntalaisiaan, tässä tapauksessa Kurun asukkaita. Keskustan Markku Mäki-Ventelä ja kokoomuksen Pasi Takala toimivatkin esimerkillisesti asiassa.    Samaa ei valitettavasti voi sanoa vihreiden ylöjärveläisestä kaupunginvaltuutetusta Terhi Itvolasta, joka äänesti esitystä vastaan. Ilmeisesti vihreiden mielestä haja-asutusalueiden asukkailla ei ole niin suurta merkitystä ja he ovat toisen luokan kansalaisia. Ihmettelemme suuresti, haluavatko vihreät ja demarit todellakin ihmisten joutuvan vakavaan hengenvaaraan ja ymmärtävätkö he päätöksensä seuraukset. Kuka ottaa vastuun, jos joku loukkaantuu vakavasti tai pahimmassa tapauksessa jopa menehtyy?   Kehotammekin kaikkia kuntalaisia miettimään tarkasti, mitä puoluetta ja ketä ehdokasta aikanaan äänestätte maakuntavaltuustoon. Ylöjärveläisen ehdokkaan äänestäminen ei ole automaattinen takuu siitä, että ehdokas tulisi puolustamaan oman kaupunkinsa asukkaita maakuntavaltuustossa.   Me perussuomalaiset emme hyväksy sitä, että ihmisiä aletaan pisteyttää heidän asuinpaikkansa perusteella. Tulemme jatkossakin puolustamaan ankarasti myös haja-asutusalueiden asukkaita ja vaatimaan oikeudenmukaista kohtelua kaikille ihmisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Erityisesti silloin, kun on kyse heidän turvallisuudestaan ja terveydestään.        

Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä 
Ylöjärven Perussuomalaiset ry​      

Vääntö lietteenkuljetuksesta jatkuu

Olen edelleen saanut lukuisia yhteydenottoja viemäriverkoston ulkopuolella asuvilta sekä lietekuljetusyrittäjiltä. Asukkaat ja yrittäjät kokevat, että asiat on ratkaistu vain ison osakeyhtiön eli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n monopoliaseman mukaisesti.

Se ei pidä paikkaansa. Luottamuselimessä asiat ovat ratkenneet äänestämällä. Luottamushenkilöillä ja kuntien jäsenjakaumalla on merkitystä. Valitettavasti maakunnan edustajat eivät aina äänestäneet oman kuntansa esityksen puolesta.

Asia on tärkeä. Riittävän edustava jaosto ei olisi muuttanut kiinteistöhaltijan sopimusperusteista järjestelmää kunnan eli käytännössä jätehuoltoyhtiön järjestämäksi. Päätös on oikaistava.

Tein toukokuussa valtuustokyselyn, koska alueellisen jätehuoltoviranomaisen jäsenjakauma muutetaan nykyistä paremmin alueen kuntia edustavaksi. Kysyin myös, kuinka moni vanhoista yksityisyrittäjistä on jatkanut yritystoimintaansa alalla. Halusin lisäksi selvityksen, kuinka viranomaisen sako- ja umpikaivolietteen kuljetusjärjestelmäpäätöksien taustalla olleet ajatukset, linjaukset ja ohjeistus ovat tehdyissä ratkaisuissa toteutuneet.

Toisin kuin päätöstä tehtäessä väitettiin, kilpailun katoaminen ei
suinkaan ole alentanut hintoja. Päinvastoin. Myös palvelun tuottamisen
kustannukset ovat nousseet. Kilpailu takasi aiemmin palvelun laadun sekä
kohtuullisen hinnan.

Tampereen kaupunki vastaa valtuustokyselyyni kesäkuussa.

Keskitetyn lietteenkuljetuksen osalta olemme nyt asian
hyssyttelyvaiheessa. Uskotellaan, että asiaan ei voi enää vaikuttaa.
Olen asiasta eri mieltä.

Aarne Raevaara
kaupunginvaltuutettu (VaTa)
Tampere

Muovin keräämisestä ja kierrättämisestä

Valtuustossa on tahoja, jotka haluaisivat Ylöjärven tekevän enemmän kuin EU ja kansalliset lakimme ja tavoitteemme tällä hetkellä vaativat muovin kierrättämisen hyväksi. Suomen Uusiomuovin ja Pakkauskierrätys Rinki Oy:n välillä on sopimus muovien keräyksestä, ei kierrätyksestä, valtuustoaloitteessa on virheellisesti todettu, sopimus kierrätyksestä, Ei.  Näiden sanojen välillä on valtava ero. Keräyksessä vastataan vain keräyksestä. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään. Kierrätyksessä vastataan lajittelusta, puhdistuksesta ja tuotteen uudelleen käyttökelpoiseen muotoon saattamisesta eli granuloinnista sekä kelvottoman materiaalin hävittämisestä, poltosta.  

Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset. Nyt vaaditaan, että pakkausmuovin kierrätysastioita on oltava yksi 10 000 asukasta kohti. Siksi Suomen taajamissa on 525 astiaa. Jo nyt kerätään yli 10 000 tonnia kierrätykseen kelpaavaa muovia vuodessa. Itse käynnistin Ekokemillä konsultoidessani liki kymmenen vuotta sitten maatalous-, turveauma- ja kompostimullan peittomuovien keräyksen ja murskauksen koko Suomessa. Muovia kerättiin yli 10 000 tonnia vuodessa, mutta se poltettiin ja poltetaan edelleen metsäteollisuuden voimalaitoksessa. Poltto ei ole kierrätystä. Kierrätyksen suurin työ ei ole kerääminen, vaan työläin vaihe alkaa vasta sitten, kun kontti on vaikkapa Elon kauppakeskuksen kulmalla nostettu auton kyytiin. Siitä alkaa myös rahaa syövin osuus. Kysymyshän on siitä, kuka lystin maksaa. Suomi on EU:n vapaaehtoisen konsultoinnin asiakkaana, ja se on tavoiteaikataulujen saavuttamisen kannalta järkevää. Pääsemme seuraamaan ja saamaan muovinkierrätyksen parasta tietoa vähintäänkin EU-tasolla ja osin globaalisti. Olemme kehityksessä mukana. Mikäli emme olisi tuossa ohjauksessa mukana, saattaisi tilanne kiristyä Suomea kohtaan kierrätyksen osalta. Tulkittaisiin haluttomuudeksi kehittää kierrätystä. 

Nyt on jo selvää, että jokaiseen hyötyjätepisteeseen ei keräysastiaa kannata taloudellisista syistä laittaa. Tutkittu asia. Enemmänkin suuntaudutaan siihen, että biojäte kerättäisiin erillisenä kokonaan pois. Voisi siis lisätä muunkin kuin muovikeräysastian sopivaan paikkaan eli biojäteastiankin. Biojätteen poltto on hölmöä ja vie turhaan polttokapasiteettiä. Muoveille ja biojätteelle oma astia (vaikkapa 10 talouden yhteisiä) ja samalla harvennetaan sekajäteastian tyhjennyskertoja jolloin hintakin tippuisi. Rahaa jäisi muoviastian tyhjennyksille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettiin Tarastenjärven, Tammervoiman kaltaisia, kotitalousjätteille tarkoitettuja voimalaitoksia, jotka alkavat vanhimpien osalta tulla tiensä päähän jo vuonna 2025, mihin mennessä muovin kierrätystavoitteemme pitäisi olla 50 %. Muovin keräys ja kierrättäminen on siten koko Suomen, tuottajien ja kuluttajien yhteinen projekti. On ajettava ainakin kolmilla rattailla, eli muovipakkaustuottajien rattailla myös. Mukaan on lähtemässä isot toimijat kuten Coca Cola. Tuottajien on mietittävä pakkaustaan, voisiko sen pakata muutoinkin kuin muoviin ja jos muoviin, niin minkälaiseen. Kaikki muovit eivät ole kierrätyskelpoisia, ainakaan toistaiseksi. Alalla on yleinen käsitys, että likimain kaikki pakkaustoiminta olisi suunniteltava uudestaan. Nyt on menty siitä, missä aita on matalin. Kierrätyskelvottomista muoveista on päästävä eroon mahdollisimman laajasti. Pitää muistaa, kehitys kehittyy. Neljännet ja viidennet rattaat tulevat vielä siitä, että elinkeinoelämä pitää saada tehostamaan lajittelua ja jopa rinnakkaispolttoaineista (REF) erottelua pitää lisätä. Erottelu mistä EU puhuu nyt, että muovin kierrätyksen kustannuksista muovipakkaus tuottajan/käyttäjän on maksettava 80 %. On ajauduttu tyypilliseen ongelmaan. Kuuluuko 80% vastuu vain kuluttajapakkausmuoveille vai ylipäätään kaikille muoveille? Kun muovit kerätään, pitää olla jatkojalostuskapasiteettiä. Riihimäki vetää noin 7 000 tonnia vuodessa. 2018 pääsee yli 10 000 tonnin. Laitos on kehitettävissä jopa 20 000-24 000 tonnin kapasiteetille, tämän hetken tietojen mukaan. Mainittakoon, että Euroopan varastoissa on miljoona tonnia kerättyä muovia. Kierrätys tyssäsi hetkeksi, kun Kiina ilmoitti, että emme ota muoveja vastaan 1.1.2018 alkaen.    

Lyhyesti sanottuna. Muovin kierrätys kehittyy huimaa vauhtia Suomessa ja koko EU:n alueella, joten Ylöjärven ja ylöjärveläisten rahaa siihen ei kannata polttaa, koska kokonaisuudesta tulee paljon parempi yhteisesti kehittäen. Lähin taho, johon katseeni loisin, on Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Ollaan sen kehityksessä mukana, kuten on oltukin.

Kierrätysmateriaalien konsultti
Ylikonemestari
Valtuutettu 
Ossi Sippola

Maakunta- ja soteuudistuksen riskejä

Esitämme huolemme maakunta- ja soteuudistusmallista, joka esitetyn lailla toteutuessaan vaarantaa Pirkanmaan elinvoimaisen ja dynaamisen kehittymisen. 

Pirkanmaa on toiminut edelläkävijänä maakunta- ja soteuudistusvalmistelussa, josta voimme olla erityisen ylpeitä. Tästä huolimatta esitykseen uudistuksesta sisältyy monia epäkohtia. 

Maakuntien kohdalla on liian monta seikkaa, jotka ovat selkeä huononnus asioiden nykytilaan. Esimerkiksi kaavoituksen laillisuusvalvonta on vaarassa jäädä uudistuksen jalkoihin. Laillisuusvalvonnan välttämättömyys on käynyt ilmi Pirkanmaa 2040 maakuntakaavatyön myötä.  Olemme huolissamme uudistuksen mukanaan tuomasta rahoitushaasteesta. Pirkanmaan rahoitusvaje vuodelle 2020 on ministeriössä tehtyjen simulaatioiden perusteella 94 miljoonaa. 

Sote- ja maakuntauudistuksessa haetaan taloudellista tehokkuutta ja vaikuttavuutta, julkisen tuotannon edellytetään sopeutuvan valinnanvapausjärjestelmässä. Hyvin vähän on puhuttu, onnistutaanko rakenteiden uudistuksessa, vai onko käytännössä kyse palveluiden leikkaamisesta. Pidämme huolestuttavana sotekentän henkilöstön vähennystarvetta, joka koskee noin kahta tuhatta pirkanmaalaista sotealalla työskentelevää. 

Uusi sote-järjestelmä perustuu vahvaan palveluiden järjestäjään, mutta demokraattisesti valittujen maakuntapäättäjien mahdollisuudet vastata järjestämisestä ovat heikot. Todellinen valta näyttää keskittyvän valtiovarainministeriöön ja sosiaali- ja terveysministeriöön. On perusteltua kysyä, missä todellisuudessa on maakunnan demokraattinen taloudellinen valta ja kuka oikeastaan sotea ohjaa; valtio, liikelaitos vaiko maakunnan sote-järjestäjäorganisaatio? 

Eräs esimerkki uudistuksen ongelmista liittyy tukipalveluihin, joilla on merkittävä vaikutus kansalaisten saamien palveluiden tasoon. Keskitetyt tukipalveluratkaisut muun muassa ICT-palveluissa eivät mahdollista tarkoituksenmukaisia ja kilpailukykyisiä malleja maakuntien tarpeiden mukaisesti. Valtiojohtoisten ratkaisujen valmistelu on viivästynyt uudistuksen toteutuksen aikataulusta. On epäselvää, voidaanko valtiojohtoisella ratkaisulla ylipäätään saavuttaa uudistuksen tuottavuustavoitteet. Tukipalveluratkaisut tulee jättää alueiden ratkaistaviksi. 

Uudistukset tulisi toteuttaa siten, että ne eivät vaaranna maakunnan kehittymistä, eivätkä romuta olemassa olevia elinvoimaisuutta vahvistavia käytänteitä. Maakunnan keskeisiin huolenaiheisiin, kuten rahoitusvajeeseen, tulee olla selkeä ja maakunnan edun mukainen ratkaisu ennen uudistuksen toimeenpanoa. 

Minna Sorsa,  Vihreän maakunta- valtuustoryhmän pj 
Rauno Kesseli,  Vasemmistoliiton edustaja  maakuntahallituksessa 
16.4.2018, Ylöjärvi