Suksien voitelua ennen ja nyt

Marja Skaffari sai neuvoja suksien voiteluun Tero Tiuralta.

Alkujaan kokopuisten suksien tilalle ovat tulleet ensin sälesukset, sitten lasikuitusukset, pitopohjasukset ja nanogrip-sukset. Puusukset tervattiin suksitervalla ja luistoa lisäämään niihin laitettiin "kynttilää" tai parafiinia. Pitovoiteeksi laitettiin esimerkiksi mäntytervapikeä ja joissain tiedoissa mainittua hartsia. Suksivoiteiden reseptejä on aluksi kehitelty kotona. Kauppaan voiteita on tullut jo 1900-luvun alkupuolella. Tunnettuja purkkivoiteita olivat Kiva, Haka, Kas-kas, Vauhti ja Rex. Nykyisin suosituiksi tulleiden karvapohjasuksien "esi-isiksi" voisi ehkä luokitella esihistoriallisella ajalla yleistyneiden eriparisten (lyly ja kalhu) suksien lyhyt kalhu-suksi, jonka pohjaan kiinnitettiin poron, hirven tai jonkun muun eläimen nahkaa, niin että karvat antoivat pitoa potkulle vastakarvaan, mutta luistivat silti myötäkarvaan.
Sinikka Leskinen
Lue lisää voiteluvinkeistä viikon 3 Kurun Lehdestä!                                                                                                                                                                                                            

Kesäleiritoiminta vaakalaudalla

Lasten Kesäleiriyhdistys -76 (Kurun kesäleiri) kertoo uuden vuoden tiedotteessaan, että yhdistyksen avustukseen tulleiden muutoksien takia kesäleirejä ei järjestetä kaudella 2021. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Arto Nikkarinen selventää, että Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuskäytännöt ovat muuttuneet niin, ettei STEA-avustuksella enää pysty maksamaan leirikeskuskiinteistön ylläpito- ja investointikustannuksia.              
- Ne pitäisi maksaa yhdistyksen muilla tuotoilla, joita meillä ei ole. Viime syksynä, ilman ennakkovaroitusta, laittoi STEA yhdistyksen maksukieltoon, jolloin rahat loppuivat.
Nikkarinen kertoo, että hän olisi ymmärtänyt, jos olisi annettu esimerkiksi vuosi aikaa oikaista tilanne.                              
- Ilmeisesti on katsottu, että kaltaisemme pieni järjestö, jolla on ainoastaan lasten kesäleiritoimintaa, ei enää ansaitse avustusta, vaan meillä pitäisi olla myös muuta ei-STEA-avusteista toimintaa ja siihen liittyvää varainhankintaa tai sitten ulkopuolinen sponsori.
Lue lisää viikon 2/2021 Kurun Lehdestä!

Koronarokotukset käynnistyivät - maskisuositus laajeni

Koronarokotukset alkoivat Ylöjärvellä keskiviikkona 13. tammikuuta. Ensimmäisenä rokotteen saavat koronanäytteenoton ja infektiovastaanottojen sekä vanhusten hoivakotien henkilöstö. Ensi viikolla aletaan rokottaa vanhusten hoivakotien asukkaita niin kaupungin kuin yksityisten toimijoiden yksiköissä.
Ylöjärven kaupunki tiedottaa, että tavoitteen mukaisesti edellä mainitut ryhmät ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen tammikuun aikana. Toinen rokoteannos annetaan noin kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä rokotteesta. Rokote on BioNTech-Pfizerin tuottama valmiste.
Ikäryhmittäisiin rokotuksiin siirrytään Ylöjärvellä aikaisintaan viikolla 4. Rokotukset tapahtuvat ajanvarauksen kautta, ja käytännöstä on luvattu tiedottaa tarkemmin erikseen. Siinä vaiheessa, kun rokotteita saadaan suurempia määriä, voidaan kaupungissa siirtyä laajempien väestöryhmien joukkorokottamiseen.

Jo kuudesluokkalaisille maskit käyttöön koulussa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) päivitti viime viikolla 8. tammikuuta kansalaisille tarkoitettua maskisuositusta. Sen mukaan kasvomaskin käyttöä suositellaan tällä hetkellä 12 vuotta täyttäneille koko maassa. Peruskouluissa suositus koskee luokkia 6.-9.
Taustalla on Maailman terveysjärjestö WHO:n suositus, jonka mukaan 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien tulisi noudattaa aikuisten maskisuositusten periaatteita.
Ylöjärven kaupunki on tilannut peruskoululaisten maskit keskitetysti keskiviikkona 13. tammikuuta. Maskien saavuttua ne jaetaan kouluille, jotka jakavat ne oppilaille kunkin koulupäivän alkaessa.
Kertakäyttöisiä maskeja varataan jokaiselle oppilaalle neljä kappaletta päivää kohden. Kangasmaskin voi saada terveydellisten syiden takia. Kouluissa jaettavat maskit on tarkoitettu käytettäväksi koulupäivän ja koulukuljetusten aikana. 

Ilvesjahti päättyi onnistuneesti

Ilveksen jahtikausi Suomessa alkoi joulukuun alussa. Kurun alueelle Suomen riistakeskus myönsi yhden kaatoluvan alueen 13 metsästysseuran jäsenten yhteiseen käyttöön. Metsästysalue oli peräti 37 441 hehtaaria. Lauantaina 2. tammikuuta viitisentoista metsästäjää kokoontui Parkkuuseen luvanhaltijan ja metsästyksen johtajan Timo Konttisen kutsumana. Konttisen mukaan on syksystä alkaen ollut tiedossa, että Parkkuussa kiertää reviirillään isokokoinen ilves, josta oli tehty useampia havaintoja ihmisasutuksen liepeillä.
- Kyseessä oli niin sanottu Parkkuun "kyläilves", jonka ihmisarkuus on vähentynyt. Tämäkin ilves oli juuri tappanut kotikissan aivan pihapiirissä. Jotkut kyläläiset ovat olleet hieman peloissaankin suurpedon takia, ja halusimme sen siksikin poistaa. 
Joulun jälkeen satanut lumi helpotti eläimen jäljestämistä, ja karkeakarvainen saksanseisoja Mustakallion Nenne sai pedosta vainun Parkkuun kivilouhoksella. Ajo suuntautui ensin läheiselle Aallonvuorelle, jossa ilves otti yhteen koiran kanssa. Koira otti hieman etäisyyttä, ja ilves jatkoi Parkkuunlahden Kiertäänperälle rantaan. Sieltä ajo suuntautui Taipaleen Santaroopin kautta takaisin louhokselle ja urheilukentän sivuitse kohti Olkapäänniemeä. Sähkölinjaa pitkin otus jatkoi Viisarille ja Aariantiellä iltahämärän jo saavuttua 22-kiloinen iso urosilves joutui passiketjun eteen ja tapasi kohtalonsa.
Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin poikkeusluvat yhteensä 307 ilveksen pyytämiseen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli ennen metsästyskauden alkua 2065-2170 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kanta-arvio kasvoi edellisvuodesta yli 200 yksilöllä. Pentueita oli viime vuonna noin 400.
Kyösti Aalto

Kuusikeräys käynnissä

Pirkanmaan Jätehuolto noutaa joulukuuset maksutta niiltä kiinteistöiltä, joilla on biojätteen keräys. Kuusen voi laittaa biojäteastian vierelle tammikuun aikana. Pirkanmaan Jätehuolto ohjeistaa, ettei kuusia tule viedä jätekatoksen sisälle, eikä jäteastioiden eteen haittaamaan tyhjennyksiä. Hyvä paikka on esimerkiksi jätekatoksen pääty.
- Koska kuusi on biojätettä, sitä ei pidä pakata jätesäkkiin. Kuusia otetaan kyytiin sitä mukaa, kun niitä kertyy ja bioautoon mahtuu. Kerätyt kuuset hyödynnetään Tarastenjärven jätekeskuksen kompostointilaitoksella, kertoo ympäristökouluttaja Erkki Piippo.
Kuusen voi myös laittaa sekajäteastian viereen, josta se viedään astian tyhjennyksen yhteydessä lisäjätteen hinnalla. Sekajätteenä kerätyt kuuset päätyvät Tammervoiman hyötyvoimalaan.
- Kuusen voi viedä maksutta myös Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskuksiin. Kuusen oksat voi myös silputa kompostin seosaineeksi ja kuivuneen rungon polttaa tulipesässä, vinkkaa Piippo. 

Oikeat tiennimet kuvien takana

Uudet jätetaksat voimaan vuoden alusta

Alueellinen jätehuoltolautakunta on hyväksynyt jätetaksat sekä sako- ja umpikaivolietteen taksan kokouksessaan viime  9. joulukuuta. Taksat astuivat voimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä.  Jätemaksut nousivat hieman suuressa osassa kuntia kohonneiden kuljetus- ja käsittelykustannusten vuoksi. Seka- ja biojätteen tyhjennyshinnat vaihtelevat kunnittain sekä jäteastioiden koon ja tyypin mukaan. 
Lietteiden kuljetusmaksuja korotettiin keskimäärin viidellä prosentilla. Isompien, yli 6 m³, säiliöiden kuljetusmaksua korotetaan 16,7 prosentilla ja pienempien, alle 6 m³, säiliöiden maksua 3,2 prosentilla. Säännöllisen tyhjennyksen kuljetushinta alle 6 kuution säiliölle on vuonna 2021 noin 93,63 euroa ja yli 6 kuution säiliön kuljetushinta 123,97 euroa.
Jätehuoltolautakunta teki muutoksia myös tyhjennysten toimintatapoihin. Säännölliset tyhjennykset tehdään arkisin tyhjennysohjelman mukaisesti, ja tyhjennysajankohta määräytyy alueen ajojärjestelyjen mukaan. Muutos mahdollistaa myös tyhjennysten ruuhkahuippujen tasaamisen. Asiakkaalle edullisin vaihtoehto on tyhjennyttää säiliöt säännöllisesti, kalleinta on päivystystyhjennys. Lietteen käsittelymaksu vaihtelee eri kunnissa jätevedenpuhdistamon hinnoittelun mukaisesti.  Lietteen kuljetusmaksut koskevat kaikkia muita toimialueen kuntia paitsi Nokiaa, jossa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus. Lietteen käsittelymaksut koskevat kaikkia toimialueen kuntia mukaan lukien Ylöjärveä.
Lisäksi alueellinen jätehuoltolautakunta hyväksyi kunnan toissijaiselle vastuulla olevan jätteen taksan, joka koskee muun muassa yritystoiminnassa syntyvää jätettä. Kunnan ensisijaisella vastuulla on järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kunnan julkisoikeudellisella jätemaksulla katetaan kuntien lakisääteisen jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kulut. Jätehuollon käytännön järjestämisestä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy.