- Lahjoittajia on kaiken ikäisiä, nuorin 18-vuotias.

Ajatus ruoka-avusta lähti liikkeelle muutama viikko sitten Yhteiskoululla oppilaille järjestetyn soppatykkiruokailun talkoissa.

- Ilmeni tieto siitä, että todellinen ruoka-avun tarve on arkea myös osalla perhekuntia. Taloudelliseen tilanteeseen ei aina pysty itse vaikuttamaan vaikka kuinka haluaisi, huono-onnisuutta voi löytyä ihan mistä vain. Toki myös jo lapsena omilta vanhemmilta omaksuttu halu auttaa lähimmäisiä sai tarttumaan toimeen. 

Tavoitteena Konttelilla oli kahdeksan lahjoituskassia, joten tulos ylitti kaikki ennakko-odotukset.

- Olemme perheeni kanssa viihtyneet Kurussa oikein hyvin jo viitisentoista vuotta, yhtenä syynä on juuri tämä kurulaisten yhteisöllisyys. Vaikka väki asuu eri puolilla isoa pitäjää, niin siitä huolimatta nytkin osallistujia löytyi joka kolkasta. Suuret kiitokset kaikille lahjoittajille sekä iloista joulumieltä niin kassien saajille kuin tuojillekin.

Myös paikalle kassin tuonut Terttu Riitijoki oli iloinen järjestetystä tapahtumasta sekä kassien määrästä.

- Olen mielelläni mukana tällaisissa vastakin.

Seurakuntatalolla lahjoituksia vastaanottanut Anne Kantojärvi-Kapee on kiitollinen lahjoituksista.

- Kun keräyksen kesto on lyhyt ja lahjoittajilla tieto siitä, että apu todellakin menee perille, niin auttamishalua kyllä löytyy. Valmiiksi suunniteltuun tempaukseen on helppo lähteä mukaan.

Diakoniatyöntekijä Anneli Tirkkosen mukaan avun tarve on lisääntynyt.

- Ruoka-apua jaetaan diakoniatyön asiakasperheille ja yksin asuville ympäri vuoden, jouluna annetaan lisäksi myös lahjakortteina. Joulun alla yksityiset henkilöt sekä yritykset tekevät lahjoituksia. Elo-keskuksessa pidettävän MLL:n joulupuukeräyksen kautta olemme saaneet useana vuotena lahjapaketteja, jotka on jaettu diakoniatyön kautta lapsiperheille. Muutaman vuoden ajan olemme saaneet myös Kurun kirjastossa pidettävän joulupuukeräyksen kautta lahjapaketteja yksinasuville. 

 Varoja ympärivuotisiin lahjoituksiin on tänä vuonna saatu muun muassa LC-Kurulta, Kurun kappeliseurakunnan diakoniapiireiltä sekä EU:lta Ylöjärven seurakunnan kautta. Kurun Sale on lahjoittanut viikoittain jo yli vuoden ajan lähellä viimeistä myyntipäivää olevia leipiä jaettaviksi tarvitsijoille.

Ruokakasseja ehtii vielä halutessaan toimittaa seurakuntatalolle. Lisää tietoa voi kysyä Anne Kantojärvi-Kapeelta puhelimitse 044 536 8662. 

Kurulainen Marika Vanhakylä on kolmannen vuoden opiskelija, ja antaa tällä hetkellä hoitoja kisällinä omassa yrityksessään Luontaishoitola Kuruttaressa. Ensi vuoden toukokuussa hän valmistuu kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi. 

- Seuraava tavoite on mestari. 

Vanhakylän mukaan alalle pääsee käytäntöpainotteisen monimuotokoulutuksen kautta, jonka kuluessa tulee tehdä vähintään 300 dokumentoitua hoitoa. Vanhakylän mukaan koulutuksen taustalla on hyvä olla jokin terveydenhoitoalan tutkinto. 

- Hieroja, fysioterapeutti tai kuten itselläni lähihoitaja.

Koulutusajalta lasketaan 101 opintopistettä käsittäen 67 opintoviikkoa, eli yhteensä 2684 tuntia. Koulutuksen läpäisee yleensä vain 40 prosenttia aloittaneista.  

- Valmistumisen jälkeen pitää käydä seurantakoulutuksissa vähintään kerran kahdessa vuodessa, jotta säilyttää nimen käyttöoikeuden. 

Koulutuksen kautta saa alalle peruskoulutuksen, mutta jokainen jäsenkorjaaja ja asiakas tekevät hoitotilanteesta omanlaisensa. 

- Tässä ei tule valmiiksi ikinä. Jokainen asiakas opettaa jotakin. Kaikki ovat erilaisia ja kaikkien kehot ovat erilaisia. Vanhakylän mukaan hoito tehdään käsillä, kudoksia kunnioittaen. Kokonaisvaltainen hoito alkaa jaloista ja päättyy päähän.  

- Koko keholle tehtynä hoito parantaa liikkuvuutta, vaikuttaa lihaksia ja kalvorakenteita rentouttavasti elvyttäen samalla erilaisten kudosten ja aineen vaihduntajärjestelmien sekä hermojen toimintaa.  

Hoitotulokset puhuvat puolestaan. Vanhakylän mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen on todettu auttavan muun muassa jalkojen erimittaisuuden, eri nivelten, kuten nilkan ja polven virheasentojen korjaamisessa ja kasvukipujen, kantapääkivun, jäätyneen lonkan, skolioosin, iskiaksen ja iskiastyyppisten vaivojen hoidossa sekä  jäätyneen olkapään, TOS-oireiden, tenniskyynärpään ja rannekanavan oireyhtymän hoidossa. Kalevalaisen jäsenkorjauksen kautta avun voi saada myös asentohuimaukseen, migreeniin ja erityyppisiin pääkipuihin sekä niin ikään vauvojen koliikkikipuihin ja suoliston häiriötiloihin.  

- Hoidolla voidaan saada hyviä tuloksia jo yhdellä kertaa, mutta pidempiaikaisissa vaivoissa on hyvä ottaa kolmesta viiteen hoitokertaa. 

Vanhakylän mukaan myös ylläpitohoito on tärkeää.  

- Kehoon kasautuu nykyajan hektisessä elämässä kaikenlaista ongelmaa.  

Vanhakylän antama hoito sopii kaikenikäisille. Rajoitukset ovat samat kuin esimerkiksi hieronnassa, eli hoitoon ei saa tulla flunssaisena, tai jos kehossa on jokin tulehdus.  Vaikka hoitoon voi hakeutua tietyn vaivan vuoksi, on puolitoistatuntinen hoito kokonaisuudessaan myös rentouttava.  

- Kun keho rentoutuu, niin mielikin rentoutuu.

Vanhakylä on opiskellut erilaisia hoitomuotoja työnsä ohella. Hän perusti Luontaishoitola Kuruttaren toukokuussa 2017. Kiitos päätoimiseksi yrittäjäksi elokuussa siirtymisestä kuuluu sekä kurulaisille että naapurikuntien asiakkaille. Kalevalaisen jäsenkorjauksen lisäksi Vanhakylä antaa kraniosakraaliterapiaa, energiahoitoja, kuumakivihierontaa ja intialaista päähierontaa. Uutuutena on tulossa Brain relief -hoito. Kyseessä on suomalaisten kehittämä hoitomuoto, josta on saatu hyviä tuloksia muun muassa stressin poistossa ja unettomuuden hoidossa. 

Paras tapa isänpäivän viettoon on yhdessä oleminen. Yhteisen ajan merkitys onkin yhä tärkeämpää. Varsinkin perheissä, joissa jopa molemmat vanhemmat käyvät vuorotöissä, yhteisen ajan merkitys muodostuu korvaamattoman tärkeäksi. Kaupallisuuden vastapainoksi päiväkodissa tai koulussa itse askarreltu kortti isälle tai lasten tekemä kakku kuuluvat osana usean perheen isänpäivän viettoon. Pienen soittokierroksen jälkeen selvisi sekin, että kaikissa perheissä isänpäivää ei noteerata sen kummemmin, vaan sitä  vietetään tavallisten arkiaskareiden parissa. Tapa lienee perua ajasta, jolloin ainakin maataloudesta elantonsa saaneet perheet osallistuivat jokainen kykynsä mukaan talon töihin, jolloin yhteistä aikaa ei erikseen tarvinnut järjestää. Teemuja Suvi-Tuuli Mäntylä ja heidän poikansa Miika, 10, Joona, 8, ja Kaapo, 6, eivät sen kummemmin valmistaudu lähestyvään isänpäivään, vaikka perheen äiti käykin vuorotöissä. - Tehtiin me paperinen isänpäiväkortti päiväkodissa, paljastaa perheen kuopus Kaapo Mäntylä. Reipas miehenalku hyppää vanhimman veljen polkupyörän istuimelle pitäen samalla isoa veljeä tiukasti vyötäisiltä ja niin sitä viiletetään ympäri tuttua täynnä elämää sykkivää kotipihaa. Pihalla riittää virikkeitä ja puuhaa vaikka millä mitalla. Maanviljelijän pojat rakentelevat majoja ja pihassa voi möyriä.Piha todellakin vilisee elämää. On komeita maatiaiskanoja, valtava kukko, kaneja ja kolme kissaa, joista  yhden Kaapo käy hakemassa kainaloonsa. Todellinen elämä eläimineen on keskeinen osa tämän perheen elämää. 

Ajokoirametsästystä ja urheiluseuratoimintaa harrastava Janne Vahantapohja kertoo lähtevänsä isänpäivänä metsälle poikiensa Artun, 14, ja Aaron, 8, kanssa. 

- Usein mukana on myös perheen esikoinen Eeva Vahantapohja, 16, joka on myös perheen toisen ajokoiran osaomistaja. Puutavara-autonkuljettajana toimiva Janne Vahantapohja kertoo viettävänsä yhteistä aikaa mahdollisimman paljon lasten harrastuksissa, joihin metsästyksen ja koiraharrastuksen lisäksi kuuluu paini. Vahantapohja on yksi 1924 perustetun  urheiluseura Kurun Ryhdin aktiiveista, johtokunnan jäsen ja painivalmentaja. 

 - Haluan antaa aikaani nuorille ja ohjata heitä hyvien harrastuksien pariin. Painiurheilu, koiraharrastus ja metsästys pitävät nuoria poissa pahanteosta ja aktivoivat terveelliseen omatoimisuuteen. Paras isänpäivän lahja on yhteinen aika ja yhteiset harrastukset. Ei siinä sen kummempaa tarvita. 

- Hänen sisarensa Saimaoli Elsan apulainen ja kihloissa Oskari Anderssoninkanssa, mutta kun kihlaus purkautui, naiset lähtivät. 

Lähes kymmenen vuoden opettajapestin teki myös Maija Särkinen Ruovedeltä, joka toimi myös Reino Ohra-ahon isän opettajana vuosina 1920-1924.- Hän meni kouluun 10 vuotiaana. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan vasta 1921. Särkisen sisar Hilda Särkinenoli Maijalla apuna ja hänestä tulikin myöhemmin Järvensivun emäntä, muistaa Ohra-aho ja jatkaa:- Seuraavakin opettaja Gerthur Taajoavioitui kylälle  Reino Sakari Ainesjärvenkanssa ja heille syntyi tytär Marja-Terttu. Reino kaatui talvisodassa. Seuraavaksi tullut  Helmi Hannulaoli vielä  syksyllä 1945 minun aloittaessa oman  koulutieni.Ohra-ahon tarkassa muistissa on paljon muistikuvia sotien jälkeisestä elämästä ja ihmisistä Länsi-Aureessa. Yksi niistä on virolainen opettaja Elbe Moituksen, joka joskus kiroilikin lasten aikana.Länsi-Aureessa aloitti myös alakoulu  1943.  Opettajaksi valittu Eeva MattilaKangasalta opetti täällä peräti 37 vuotta.- Hän oli railakas opettaja ja osasi pitää kurin. Eeva avioitui Sointu Salosenkanssa 1947. Ohra-aho muistaa myös tapauksen, kun Ylisen Erkkisai vitsaa ja opettaja kantoi pojan sisälle. Isommat pojat Kivijärven Sulo, Niemisen Lauri,  Juurakon Juhanija Ahosen Einaritappelivat kerran niin, että Einari hermostui ja löi linkkupuukolla Suloa huulipieleen.- Einari sai siitä hyvästä monta tuntia jälki-istuntoa, mutta myös muut olisivat ansainneet rankaisun.Ylisen pojat kiusasivat Aineslahden Juhaniakoulumatkalla, ja Juhanin silmälasit oli väännetty kieroon.- Juhani oli hyvä luokkakaverini, ja minun kävi häntä sääliksi. Sisareni Seija muisti vielä dementoituneenakin pojat,  jotka kiusasivat häntä ja söivät hänen repustaan eväät, joita oli oltava aina käsityöpäivinä.Yläkouluun tuli vuonna 1945 opettajaksi Helmi Päiviö. Tarmokkaalla naisella oli paksu tukka,  joka oli letitetty ja letit kierretty pään ympärille.  Päiviö oli vain vuoden Länsi-Aureessa. Ohra-ahon mukaan isot pojat kiusasivat opettaja Helena Penttiläälaittamalla kerran halon luokan oveen kahvojen väliin niin  ettei Penttilä päässyt luokkaan. Pentti Heinijoenalkutervehdys oli: "kuri tulee olemaan ankara, mutta ei niin etteikö kilttejä huomattaisi".- Hän oli hyvä opettaja, mutta viihtyi vain vuoden Länsi-Aureessa.Nuori mies, vasta 19-vuotias, Reino HakalaYlöjärveltä tuli 1949 opettajaksi. Hän oli hyvä opettamaan muun muassa laskentoa ja hän opetti meille Oskar Merikannon säveltämän Kesäillan valssin. Se jäi mieleen. Kaunis kappale, muistelee Ohra-aho.- Mutta,  kun minä maalasin piirustustunnilla  vesiväreillä taivaan sellaiseksi kun olin nähnyt  iltataivaan kihtaavan vihreään  ja olin niin onnellinen kun kerrankin onnistuin. Mutta Hakalan tullessa pulpettini viereen, hän otti paperini ja alkoi mesota: "Kun on suttu, niin on pytty. Missä sinä olet vihreän taivaan nähnyt?  Siinä meni minun taiteilijaurani maan rakoon, enkä siitä sen jälkeen ole noussut, kertailee Ohra-aho.Hänen koulumuistoihinsa kuuluu myös, miten lapset kantoivat puita keittiöön ja lämmittivät  luokkia. Sähkö koululle vedettiin Aureskoskelta 1949. Koulun viimeisin ja pitkäaikaisin oli Simo Seppälä vuodesta 1977 lähtien koulun lopettamiseen  2001 saakka.Simo Seppälän aikaansaannoksia kylällä oli muun muassa valaistun pururadan saaminen.Hänen panoksensa oli merkittävä myös vuosikausia alhaisen oppilasmäärän vuoksi lopettamisuhan alla olleen Länsi-Aureen koulun kehittäminen ja erikoistuminen edistykselliseksi ympäristökouluksi syksyllä 1996.Koulun opettajat Simo Seppälä ja Anne-Maija Hakalaolivat laatineet koululle ympäristöpainotteisen opetussuunnitelman. Länsi-Aureen koulu olikin ensimmäisiä ympäristöasioihin erikoistuneita ala-asteita Suomessa ja ensimmäinen Pirkanmaalla. Koululla kävi paljon vierailijoita opetusta seuraamassa. Vieraiden joukossa nähtiin muun muassa silloinen ympäristöministeri Pekka Haavistoja Euroopan neuvoston ympäristö- ja paikallisasioiden johtaja Ferdinando Albanese.Koulu on lakkautettu syksystä 2001 lähtien. Kiinteistössä toimii nykyisin Willa Hockey huumekuntoutuslaitos.

Koska Ylöjärven kaupunki myönsi jo aiemmin tänä syksynä kyläyhdistykselle omavelkaisen takauksen 330 tuhannen euron luottolimiitille, on rahoitus kaikilta osin kunnossa.

Toteutus on mahdollista aloittaa jo ensi keväänä kaivuutöillä. Hankekoordinaattori Pertti Nikulan mukaan kyläyhdistys kokoontuu lähiaikoina päättämään hankkeen toteutuksesta.  

 - Ei ole enää mitään syytä jättää toteuttamatta, kun rahoituskin on varmistunut. Lisäksi hanke nopeuttaa useilla vuosilla säävarman sähköverkon rakentamista alueelle. 

 Valokuituun ehtii vielä liittyä mukaan.  

 - Lomakkeita saa osoitteesta parkkuu.fi.

- Yksi hirvisonni oli koiran ajossa, mutta ei pysähtynyt ja toisekseen naaras/urossuhde on sellainen, että keskitymme seuraavaksi vasajahtiin, tuumii hirviporukan johtaja Antti Äijälä.

Jahtiporukan mukaan hirviä kyllä on, mutta aina ei vain onnistu. Seuralla on yhteensä 11 hirvenkaatolupaa ja kymmenen peuralupaa. Lain mukaan yhden aikuisen luvalla saadaan kaataa kaksi vasaa. Seurue kaatoi heti lupakauden ensimmäisenä viikonloppuna peräti kuusi hirveä. Poikkeuksellisen lämpimän säätilan vallitessa ruhojen käsittely piti tehdä heti jahdin jälkeen. Riiputtamisen ja jäähdyttämisen sai kukin seurueen jäsen hoitaa kotonaan. 

Tulevien jahtikausien lihojen käsittelyyn onkin tulossa merkittävä parannus, sillä parhaillaan Saloselle on valmistumassa iso lahtivaja, joka käsittää tilan ruhojen käsittelyyn, kylmiön ja pakastimen sekä nykyaikaiset vessat pesutiloineen. Mallia on haettu Lavajärven metsästysseuran metsästysmajan lahtivajasta Karhelta.

Seuran puheenjohtaja Jarno Äijälä toimii rakennusprojektin vetäjänä ja mestarina. Hirvijahtiin hän ei tänä metsästyskautena ehdi, mutta on osuudellaan saaliin jaossa. Lahtivaja on tarkoitus saada valmiiksi mahdollisimman pian. Valmistuttuaan laajennusosa terasseineen ja varusteineen tulee parantamaan Salosen käyttöä laajemmin koko seutukunnan tarpeita silmällä pitäen.  Yhteensä viidenkymmenen neliön suuruisen laajennusosan kokonaiskustannusarvio on 52 290 euroa.  Summa katetaan osin Maaseudun kehittämisrahasto Kantrin avustuksen turvin. Lisäksi seuran jäsenet tekevät omarahoitusosuuden kattamiseksi talkootöitä. Rahoitusta saatiin myös myymällä tontilla olleet puut.

- Kyllä auto täytyy vähintään kerran vuodessa huoltaa. Ainakin öljyjen ja suodattimien vaihto, akun ja jäähdytys- sekä lasinpesunesteiden pakkaskestävyyden tarkastus takaavat liikkeelle pääsyn silloinkin, kun yöt kylmenevät, Jari Rautanen kertoo. 

Rautasen mukaan akun kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota.

- Usein se on juuri akku, joka hyytyy yllättäen, jolloin auto jää siihen. Itsehoitona voisi tarkistaa, että sen kennojen päällä tulpissa näkyy vihreä merkki.  

Rautasen mukaan vuodenkin ikäinen akku voi menettää tehonsa hetkessä.

- Nykyakut eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen. Autoa käynnistettäessä lisävirran avulla on oltava tarkkana. Tietokoneohjattu kulkupeli saattaa vaurioitua.  

Hänen mukaansa puhelin alkaa soida ahkerasti ensipakkasten jälkeen. Sen sijaan renkaista huolehditaan.

- Tein ensimmäiset talvirenkaiden vaihdot jo torstaina 4. lokakuuta. Kurun pohjoisosissa tuli silloin ensimmäiset pienet lumikuurot. Kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden, mutta jääpinnalla niistä ei ole apua.

Rautanen kertoo renkaita vaihtaessaan tarkastavansa samalla hieman muutakin.

- On hyvä katsoa myös pyörän laakereiden ja tukivarsien välykset. Auton ollessa ylhäällä voi huomata vaikkapa viallisen pyörän laakerin, vuotavan jarruputken tai että jarru "makaa päällä".  

 Auton talvihuolto ammattimiehen luona on paras tae ajoneuvon toimivuudesta myös pakkasaamuina.  Nykyautot sisältävät paljon monimutkaista tietotekniikkaa, joiden testaus ja huolto vaatii erikoislaitteita ja osaamista. Sama koskee myös valoja. Tiellä kohtaa aivan liian usein "silmäpuolia" ajoneuvoja.  Itse voi kuitenkin huolehtia siitä, että huollot on tehty ajallaan. Erikoishuomiota kannattaa kiinnittää juuri akkuun ja sen kuntoon. On muistettava, että akun varaus- ja myös teho laskevat pakkasella. Monessa autossa on nykyisin polttoainekäyttöinen lisälämmityslaite, joka käynnistyessään vaatii paljon virtaa.  Viime kädessä autoilija on aina itse vastuussa siitä, että hänen kulkuneuvonsa on aina liikenneturvallisessa kunnossa.

Tampereen Konepajat Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Lehti kertoo Palhoniemen tulevan omaan käyttöön, minkä lisäksi hän on suunnitellut Palhoniemeen liiketoiminnallista tuotetestausta. Lehti kiinnostui Palhoniemestä sen historiaalisen arvon vuoksi, ja haluaa varmistaa sen pysymisen kokonaisuutena. Tampereen Konepajat valmistaa muun muassa työ- ja maatalouskoneita.

- Viimeisin oli aika ison kokoinen. Silloin tällöin jälkiä näkyy lähes joka päiväkin. 

Kurun riistanhoitoyhdistyksen (rhy) toiminnanohjaajan Ville Kulmalan mukaan alueella elävien ilvesten määrästä on kesäaikana hankala antaa tarkkoja tietoja. Kulmala arvelee määrän olevan kuitenkin lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä yksilöä. Kulmala arvelee Kurun ilveskannan olevan kasvussa. Koko Suomen mittapuulla ilvesten määrä on pienentynyt edellisvuodesta noin viidenneksellä, ja kesäkuussa julkaistun kanta-arvion mukaan maassamme arvioidaan olevan yhteensä 1865-1990 yli vuoden ikäistä ilvestä.  

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 30/2018 Ilveskanta Suomessa kertoo, että ilveskannan lasku on ollut loivaa tai kanta on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla monin paikoin Suomessa. Tutkimuksen mukaan kanta ei ole kasvanut edellisvuoteen verrattuna millään alueella. Kulmalan arviota tukee kuitenkin tuoreen tutkimuksen toteamus siitä, ettei ilveksiä ole tasaisesti kaikkialla, vaan esiintyminen on luontaisesti vaihtelevaa, alueesta ja olosuhteista riippuen tiheämpää tai harvempaa. 

Kurun rhy:n suurpetoyhdysmies Vesa Kastari on samoilla jäljillä Kulmalan kanssa tuoreesta kanta-arviosta huolimatta.

- Kurussa kanta on vakiintunut, ja sen suunta on kasvussa. Varmana viitteenä tästä ovat säännölliset pentuehavainnot. 

Kastarin mukaan Kurun ilveskanta painottuu Näsijärven reheville rantamaille.

- Ilves on arkipäiväinen otus kurulaisessa maastossa. 

Ilveskanta Suomessa kertoo, että ilveksiä on Suomessa hieman vähemmän kuin lähes kymmenen vuotta sitten. Sekä kannan kehityssuunnissa että nopeuksissa on ollut jonkin verran eroja Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen alueiden välillä. Erot ovat kuitenkin alkaneet tasoittua. Muun muassa alueiden maisemarakenteessa ja saaliseläinkannoissa on eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat luontaiseen ilvestiheyteen.  Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamien pentuehavaintojen ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon pentueiden määrästä. Lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut ennustemallin avulla ilveskannan kehitystä vuoteen 2021 eri metsästysverotusasteilla.