- Tällaisia voivat olla esimerkiksi lumenluonti, pihatyöt, kotiin viety kampaajaja parturipalvelu, kauppakassipalvelu tai muu hyvinvointipalvelu, kertoo vs. vanhustyön johtaja Marita Pitkänen.  

Jos palveluvalikkoon haluaa ilmoittautua mukaan, pitää yrityksen tai yhteisön toimittaa muun muassa todistus verojen maksamisesta, ote ennakkoperintärekisteriin ja kaupparekisteriin kuulumisesta sekä antaa selvitys vakuutuksista. Lisäksi toimialoittain on vielä omia vaatimuksia. Esimerkiksi juhlien järjestelyyn tai ruokatuvan järjestämiseksi riittää yleisten vaatimysten lisäksi hygieniapassi, kun taas erilaisten kuntoutuspalveluiden tarjoaminen vaatii muun muassa yritykseltä luvan terveydenhuollon palvelujen antamiselle. Ammatin- tai elinkeinonharjoittajalta vaaditaan puolestaan laillistetun terveydenhuollon ammatinharjoittamisen todistus.  Rekisteri on jo nyt käytössä ikäihmisten ohjauksessa ja neuvonnassa. Pitkäsen mukaan lähtökohtana on, että kunnilla on jo olemassa olevat rekisterit kunnan alueen yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista, jolloin kunta toimii palvelun valvojana. Pitkänen kertoo, että ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja lapsiperheet voivat ostaa rekisteriin kirjautuneelta palveluntuottajalta palvelua ilman 24 prosentin arvonlisävero- osuutta. Alviton maksu koskee vain niitä palveluntuottajia, jotka ovat sosiaalipalvelujen rekisterissä.  

- Alojen keskimääräinen työllistymisprosentti on 84, kertoo Kurun toimipisteen metsä-, luonto- ja ympäristöalan koulutuspäällikkö Mari Nieminen.

Puutavara-autonkuljettaja on puun kauko- ja lähikuljetuksien operatiivisen ketjun ensimmäinen ja näkyvin lenkki. Heidän ydinosaamisalueisiinsa kuuluvat raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja kuormaimien sekä operatiivisen työnohjauksen tietojärjestelmien hallinta ja lisäksi raakapuun kuljetuslogistiikka. Taskussaan kuljettajilla on ammattipätevyyden edellyttämä yhdistelmäajokortti. Sen suorittaminen kuuluu osana opiskeluun. Kurulainen metsäalan opetus on tunnettu monipuolisena, yhä teknistyneemmän ammattiväen kehityksen kärjessä kulkevana opinahjona.  Kurun metsäkoulun logistiikkalinjalle otetaan vuosittain yhteensä 16 opiskelijaa, jotka valmistuvat puutavara-autonkuljattajiksi. Tässä vaiheessa vuotta toisen vuosikurssin opiskelijoilla on meneillään työharjoittelujakso. Yksi heistä on Jeppe Siukola Länsi-Teiskosta. Vasta 17-vuotias nuori kertoo hakeutuneensa alalle siskon sa miehen Harri Petäjäniemen esimerkin innoittamana.  

- Ensi vuonna täytän 18, saan yhdistelmäkortin ja on minulla työpaikkakin. 

 Ensiksi Siukolaa kuitenkin kutsuu armeija. 

- Aion selvittää asepalveluksen ja toivon saavani sieltä lisää kuljetusalan kokemusta. Uskon töitä löytyvän tulevaisuudessakin. 

Siukola suhtautuu niin tulevaisuuteensa kuin ammattiinsakin järkevän realistisesti. Kuljettajan työ on vastuunalaista ja yksinäistä hommaa. Kuormat on haettava joskus huonokuntoisten ja ahtaiden teiden varsilta. Talvi ja kelirikko tuovat omat lisähaasteensa. Ketjut pitää saada alle myös pimeässä ja sateessa.  

- Tärkeintä on selvitä pahoista paikoista pois. Riskejä ei kannata ottaa, on toimittava varman päälle. 

Koko logistiikkaketjun ohjaus toimii autossa olevien tietokoneiden avulla, joihin ajomääräykset tulevat suoraan sähköisesti. Kuljettaja kuittaa ne työn etenemisen mukaan. Homma pyörii tietoliikenteen avulla ensin harvesterien ja ajokoneiden ja sitten puutavara-autojen näytöillä metsäyhtiöiden kautta.  Metsäyhtiöiden keskuskoneelle tulee reaaliaikaista tietoa hakkuukoneiden tuottamista puutavaramääristä ja -laaduista sitä mukaa, kun ajokone on kuljettanut ne metsäteiden varastoalueille. Metsäyhtiöltä välitetään autoihin tiedot tavaralajeista ja kuutioista sekä ohjeet vastaanottopaikoista. Samalla varastoalueiden koordinaatit singahtavat näytöille.  Metsäyhtiöiden suotuisan vientimarkkinatilanteen jatkuminen varmistaa kotimaan puumarkkinoiden myönteisen vireen myös tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan niin puukaupassa kuin markkinahakkuissakin ollaan viime vuotta edellä. Kuitupuun markkinahinta on nousussa. Kansainvälisiltä puumarkkinoilta huomionarvoisin seikka on Baltian puun hintojen nousu viime kuukausien aikana. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan kaikille puutavaralajeille riittää kysyntää. Sahateollisuudella on pienet puuvarannot, joten puunkuljettajilla riittää töitä.

 - Kun silmut alkavat pullistua tai kun niissä alkaa näkyä vihreää, ei kannata enää leikata, ettei kaikki voima mene leikkuun mukana. 

Leikkaamisessa tulee huomioida erilaisten kasvien tarpeet. Marjapensaista leikataan toisiaan hankaavat sekä vanhat ja huonokuntoiset oksat tyvestä asti. Hedelmäpuita Ovaska ohjeistaa leikkaamaan keväällä maltillisesti. 

- Jos leikataan rajusti, niin tulee helpommin vesiversoja. Hoitoleikkaukset on hyvä tehdä säännöllisesti joka vuosi. 

Vesiversot ovat varsinkin omenapuulle tyypillisiä suoraan ylöspäin kasvavia piiskamaisia oksia, joihin yleensä ei tule hedelmiä. Monet puutarhan kasvit kaipaavat myös lannoitusta, mutta sen aika on vasta, kun maa sulaa. Lannoitukseen sopii kaupallisten valmisteiden lisäksi hyvin myös komposti, kompostoitu lanta tai tuhka. Ovaska neuvoo laittamaan kompostia tai lantaa mullan päälle muutaman sentin kerroksen. 

- Se ei ole vaaraksi, jos laittaa liikaa, sillä ravinteet vapautuvat hitaasti.

Tuhkan kanssa pitää kuitenkin olla varovaisempi, sillä se on erittäin ravinnepitoista ja liiallisesti käytettynä se voi olla haitaksi. 

- Pieniä määriä joka vuosi tai suurempia määriä parin-kolmen vuoden välein. Hyvä määrä on noin desi neliömetrille. 

 - Hommaan ei todellakaan kannata ryhtyä aivan suin päin. Hyvien ja kaupaksi käyvien kuusien kasvatus on sitovaa ympärivuotista työtä. 

Suurin työmaa on kuusien leikkaus, jota tehdään jopa kaksi kertaa vuodessa. Kannattavaan joulukuusiviljelmään tarvitaan hehtaari tai pari hyvää peltomaata, jonne taimet istutetaan säännöllisiin riveihin. Niiden välit tulee pitää puhtaana ruohottumiselta ja muotoleikkaukset aloitetaan taimien kasvaessa noin metrin pituisiksi. Mikäli haluaa saada parisataa kuusta kaupaksi, valmiina pitäisi olla kolmesataa. Sirola kertoo, että kuusien leikkaus näyttää helpolta. 

 - Kun leikkaa satoja kuusia pitäen käsiä korkealla, homma alkaakin tuntua yllättävän raskaalta.  

 Hänen mukaansa ensimmäiset kuusikauppiaat ja yksityiset  asiakkaat katsastavat myytävää jo marras-joulukuun vaihteessa. Täydennyksiä haetaan pitkin myyntikautta. - Parhaan tuoton metsälleen saattaa saada joulukuusia viljelemällä. Hankintahakkaajalle maksetaan alle 30 euroa kuutiometriltä kuitupuusta. Yhteen kuutiometriin saa kaataa aika monta runkoa. Saman hinnan saa kasvattamalla ja myymällä yhden joulukuusen.  Sahattujen kuusien kannot kaivetaan maasta kesällä ja istutetaan uudet taimet tilalle.  Kasvukauden aikana heinien leikkaaminen työllistää joulukuusenkasvattajia.  Kun joulusesonki on ohi, koittaa kuusenviljelijöiden kalentereissa vuoden rauhallisin keskitalven aika. Muuten kuuset työllistävät kaikkina vuodenaikoina. 

Takaisinsoitto tarkoittaa sitä, että jos omahoitaja tai terveyskeskuksen toimisto eivät pysty ruuhkatilanteessa vastaamaan puheluun, soittajalla on mahdollisuus jättää takaisinsoittopyyntö. Soittopyynnön jätettyään asiakas voi sulkea puhelimen ja hoitaja soittaa asiakkaalle takaisin samana päivänä. Palvelu on jo käytössä muun muassa Kurun neuvolassa. 

Takaisinsoittojärjestelmä helpottaa myös hoitoon pääsyä. Kurussa ei tällä hetkellä ole vakituista lääkäriä perhevapailla olevan Ulla Springaren lisäksi. Vt. johtava Ylilääkäri Teija Lahti kertoo, että toista vakilääkäriä ei ole onnistuttu saamaan terveysasemalle, mutta virka laitetaan huhtikuun aikana uudelleen haettavaksi.  

Päiväkodista siirtyy yhteensä kahdeksan lasta. Kurun päiväkodin johtaja Katja Ruusila kertoo, että päätös lasten siirtämisestä on tehty yhdessä vanhempien kanssa, ja siirto tapahtuu täysin vapaaehtoisesti. 

- Haasteellisinta oli pitää pakka kasassa, kun on paljon eri osa-alueita ja eri ikäisiä leiriläisiä. Lisäksi partio-ohjelma on hyvin laaja. Retkeilyn ja kädentaitojen lisäksi opimme kunnioittamaan toisia, toimimaan ryhmässä, kehittymään yksilöinä ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä että kulttuuria. Lapset innostuvat ja oppivat uutta ja osaavat sitten itse myöhemminkin hyödyntää oppimiaan taitoja, Tiura tiivistää retken pähkinäkuoreen. 

- Olen miettinyt tätä jo useamman vuoden, mutta suunnitelma avantouinnin aloittamisesta toteutui vasta viime syksynä, kun löytyi sopivasti samanhenkinen ystäväporukka. Siitä se alkoi. Jäin heti koukkuun ja nyt oikein odotan sitä, milloin taas päästään, kertoo Tiina Kalliojärvi-Tienari. 

 Porukan nuorimmainen Saara Luhtamaa, 11, viipyy avannossa vain hetken, mutta kokemus on silti hyvä.

- En ole ollut kertaakaan kipeänä koko talven aikana. Kyllähän se vähän kylmältä tuntuu, mutta sitten tuntuu kivalta, kuvailee äitinsä Minna Kantojärven kanssa viime syksynä avantouinnin aloittanut Luhtamaa. 

Tutkitusti avantouinti todellakin vaikuttaa terveyden tilaan parantavasti. "Kokovartalon aggressiivinen" kylmähoito nostaa antioksidanttitasoa, joka on elimistön terveenä pysymisen yksi keskeisempiä tekijöitä. Lisäksi se vähentää stressiä. Kehon säännöllinen kylmälle altistaminen vaikuttaa fysiologisten muutosten kautta positiivisella tavalla ihmisen psyykkisiin ominaisuuksiin. Talviuimarit mieltävät avannossa käymisen parantavan stressinsietokykyä ja mielialaa. Samanlaisia kokemuksia saatiin myös Suomen Ladun kyselyssä vuonna 2010. TNS Gallupin toteuttaneen kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia vastaajista koki stressin vähentyneen talviuinnin myötä. Tutkimuksissa sen on todettu parantavan unenlaatua. Avantouinti koetaan virkistävänä, ja monella myös yöuni paranee. Kalliojärvi-Tienarin mukaan pitkä oleskelu avannossa voi jopa ylivirkistää.

- Pitää löytää itselle sopiva aika. 

 - Tervetuloa Lappiin, juonsi Virtanen.  

Hän johdatteli itse sanoittamiensa ja säveltämiensä laulujen sekä vuodenajoittain vaihtuvan kauniin kuvaesityksen avulla koskettavan tarinan äärelle. 

- Nuorena pelasin lentopalloa Ruotsissa. Oli perhe. Kaikki oli hyvin aina siihen saakka, kunnes vaimo yllättäen lähti ja muutti lapsemme kanssa Suomeen. Aloin ryypätä. Sitä jatkui lähes seitsemäntoista vuotta. Oli ihme, että yleensä selvisin hengissä niistä vuosista, huokaa Virtanen.  

Jotain suurta kuitenkin tapahtui, kun Virtanen tuli takaisin Suomeen ja Lappiin. -Minulle syntyi erämaan jano, joka ei ole sammunut sen jälkeen koskaan. Alkoholi sai jäädä, ja siitä lähtien olen juonut vain puhdasta tunturipuron vettä. 

Samalla hän otti symbolisesti kuksastaan kulauksen vettä.  

Erämaan hiljaisuudessa hän kertoi löytäneensä itsensä. 

- Ainakin kaksi on vielä työn alla. Ruovedelle sijoittuvaan tarinaan on henkilöt jo selvillä, mutta varsinainen kirjoitustyö odottaa vielä kypsymistään, selvittää Salin sen enempää yksityiskohtia paljastamatta. 

Salinin mukaan kirjoitustyö vie aikaa aiheesta riippuen muutamasta kuukaudesta vuoteen, jopa ylikin. Salin on sujuvakynäinen tarinan kertoja. Hän kertoo omaksuneensa tyylin jo varhain nuorena kuunnellessaan sodasta palaavien miesten jännittäviä seikkailuja "korvat höröllä". Ne jäivät mieleen, ja kertomukset olivat todella autenttisia sekä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia.

Kuituhankkeet olivat esillä myös viime tiistaina pidetyssä tilaisuudessa, jossa Pohjois-Hämeen Puhelin Oy esitteli viime tiistaina Ruoveden toimitiloissaan Ylä-Pirkanmaan uusimpia ely-keskuksen rahoittamia kuituhankkeita. Erityisen mielenkiintoiseksi asian teki se, että niin sanotut kyläkuituhankkeet on toteutettu paikallisten ihmisten johdolla yhteistyössä PHPOY:n kanssa.- Tämä on parasta mahdollista  koko alueen elinvoimaa vahvistavaa yhteistoimintaa, jossa kylien kehittämistarpeet otetaan alueen asukkaiden näkökulmasta huomioon, kiitteli Ruoveden kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita puheenvuorossaan.

- Osa tulevan kesän työntekijöistä on vanhoja, mutta pyrimme siihen, että ainakin puolet palkattavista työntekijöistä olisi uusia. Hakuaika pesteihin päättyy jo ensi viikon sunnuntaina. Viimeisten päivien aikana tulee eniten hakemuksia. Viime vuonna hakemuksia tuli noin 300. 

Osuuskauppa palkkaa yhteensä 350 täysi-ikäistä kesätöihin, tästä joukosta ainakin kolmelle on tarvetta Kurussa. Osuuskaupan kesätyöhaku uudistui viime vuonna, ja tänä vuonna työpaikkoja haetaan yhdellä ja samalla nettihakemuksella. 

- Hakija täyttää ainoastaan yhden sähköisen hakemuksen ja jokainen 1. kesäkuuta mennessä 18 vuotta täyttänyt hakija haastatellaan helmi-maaliskuussa, osuuskaupan rekrytointipäällikkö Heini Salo kertoo. 

Lopullisen valinnan Kuruun palkattavista kesätyöntekijöistä tekee Kurun Salen myymäläpäällikkö Taina Kaartinen. Kaartinen haastattelee jatkohaastatteluun päässeet hakijat maalis-huhtikuussa, minkä jälkeen kesäpaikat päästään jakamaan.  Kesän aikana paikkoja avautuu Kaartisen mukaan ainoastaan poikkeustapauksissa. Hän kannustaakin laittamaan hakemuksen vireille, jos myymälässä tehtävät työt kiinnostavat ja kesäksi töihin haluaa.

- Nyt kannattaa olla hereillä. 

Myös Kurun K-Marketissa on tarvetta kesätyöntekijöille. Kauppias Harri Niskanen kertoo, että kesän ajaksi olisi mahdollista palkata vielä yhdestä kahteen  työntekijää. 

- Ensisijaisesti haemme sellaista työntekijää, joka tekee kaikkia kaupan töitä.Meihin voi ottaa suoraan yhteyttä, jos kesäpaikka kiinnostaa. 

Ylöjärven seurakunnan osalta kesätyöhaku käynnistyy tammikuun lopulla. Tiedottaja Sakari Vanhasen mukaan Kurussa on tarjolla kaksi niin sanotun kausityöntekijän paikkaa (3-4 kk) ja 3-4 kesätyöntekijän paikkaa kuukauden pesteille sekä yksi paikka kirkonoppaaksi.