Yhteystiedot

Kurun Lehti
Kauppatie 16 A
34300 Kuru
Asiakaspalvelu
044 343 0031
Toimituksen sähköposti: toimitus@kurunlehti.fi
Ilmoitukset ja tilaukset:
ilmoitukset@kurunlehti.fi
Asiakaspalvelu avoinna
ma-to klo 10-14

KL@Fb

Kesälehti 2018

Kesälehti jaetaan toukokuun lopulla jokaiseen talouteen muun muassa Kurussa, Muroleessa ja Kyrönlahdessa. Lisäksi lehti on maksutta tarjolla koko kesän ajan erilaisten tapahtumien yhteydessä.

Kurun Lehti

Kurun Lehti on vuonna 2009 perustettu puolueeton ja sitoutumaton kotiseutu- ja paikallislehti, joka ilmestyy kerran viikossa torstaisin.
Lehteä kustantaa Kuru-Seura ry.

Kurun Lehti ilmestyy

Kurun Lehti ilmestyy viikolla 18 perjantaina.

Jos yhdistyksiä ei olisi?

Järjestö 2.0 -hanke kutsui kaikki Ylöjärven yhdistysten edustajat koolle suunnittelemaan tulevaa kolmen vuoden järjestöhanketta. Hankkkeen edustajina iltaa rytmittivät Laura Räisänen ja Tomi Kuhanen.
Järjestöjen roolia puntaroitiin illan aikana monesta suunnasta. Hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen sekä arjen hyvinvointi nähtiin parhaimmillaan liittyvän läheisesti järjestötoimintaan. Toiminnassa on kuitenkin monia vaikeuksia. Toimintaedellytykset, jäsenmäärän väheneminen ja toiminnasta tiedottaminen nähtiin vaikeuksina. 
Meneillään olevan sotemaku-uudistuksen myötä järjestöjen ääni ja asiantuntemus nähdään tärkeänä työkaluna. Järjestöt ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä.
Maakunnan hallintoon kaavaillaan neuvottelukuntaa, mikä olisi verkostomallinen mahdollistaja eri alojen yhdistysten kesken.
Yhdistysten ja viranhaltijoiden kesken tavoitellaan keskustelufoorumeja. Syksyllä onkin jo luvassa Arkeen voimaa -tempaus, joka pidetään 11. syyskuuta Kauppakeskus Elossa. Yhdistysten toivotaan ilmoittautuvan tapahtumaan 21. toukokuuta mennessä.
Illan päätteeksi valittiin Ylöjärven yhdistysagenteiksi Jaana Lammi ja Timo Kytö. Heidän tehtäväkseen tulee pitää yhdistystoimijoita virkeänä ja miettiä muun muassa sitä, miten yhdistysten väliset raja-aidat saataisiin matalammiksi tai jopa kaadetuiksi.
Minna Sarvijärvi

Juhlien järjestämisen vaatimukseksi riittää hygieniapassi

Ikäneuvon palveluvalikkoon kerätään tällä hetkellä mukaan sellaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka eivät ole yksityisten sosiaalipalveluiden rekisterissä, mutta tarjoavat kotona asumista tukevia palveluita.  
- Tällaisia voivat olla esimerkiksi lumenluonti, pihatyöt, kotiin viety kampaajaja parturipalvelu, kauppakassipalvelu tai muu hyvinvointipalvelu, kertoo vs. vanhustyön johtaja Marita Pitkänen.  
Jos palveluvalikkoon haluaa ilmoittautua mukaan, pitää yrityksen tai yhteisön toimittaa muun muassa todistus verojen maksamisesta, ote ennakkoperintärekisteriin ja kaupparekisteriin kuulumisesta sekä antaa selvitys vakuutuksista. Lisäksi toimialoittain on vielä omia vaatimuksia. Esimerkiksi juhlien järjestelyyn tai ruokatuvan järjestämiseksi riittää yleisten vaatimysten lisäksi hygieniapassi, kun taas erilaisten kuntoutuspalveluiden tarjoaminen vaatii muun muassa yritykseltä luvan terveydenhuollon palvelujen antamiselle. Ammatin- tai elinkeinonharjoittajalta vaaditaan puolestaan laillistetun terveydenhuollon ammatinharjoittamisen todistus.  Rekisteri on jo nyt käytössä ikäihmisten ohjauksessa ja neuvonnassa. Pitkäsen mukaan lähtökohtana on, että kunnilla on jo olemassa olevat rekisterit kunnan alueen yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista, jolloin kunta toimii palvelun valvojana. Pitkänen kertoo, että ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja lapsiperheet voivat ostaa rekisteriin kirjautuneelta palveluntuottajalta palvelua ilman 24 prosentin arvonlisävero- osuutta. Alviton maksu koskee vain niitä palveluntuottajia, jotka ovat sosiaalipalvelujen rekisterissä.  
 - Tarkoituksena on, että asiakasta ohjatessa voitaisiin hänelle antaa lista alueen palveluista. 
Pitkänen kertoo, että asiakasohjauksen periaate on, että asiakasta autetaan saamaan niitä palveluja, mitä hän tarvitsee. Lopullisen päätöksen valittavista palveluista tekee asiakas itse. 
Asiakasohjaajat tekevät kotikäyntejä ja palvelutarpeen kartoituksia ikäihmisten luo sekä auttavat ja ohjaavat heitä palvelujen saamisessa. Lisäksi lähitoreilla ja ikäpisteissä ohjataan ja neuvotaan ikäihmisiä henkilökohtaisesti. Pitkäsen mukaan kaikissa neuvontamuodoissa käytetään hyväksi palveluvalikkoa asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Ikäneuvo-hankkeen tavoitteena on kehittää ikääntyneille suunnattua ohjausta ja neuvontaa. 
Ylöjärvellä on otettu yhdessä muiden Pirkanmaan kuntien (lukuunottamatta Mänttä- Vilppula, Kihniö ja Parkano) käyttöön uusia ohjausja neuvontamuotoja. Kaikille yhteisen puhelinpalvelun numero on 040 7333 3949. Palvelunumeroon soittamalla saa ohjeita ja neuvoja ikäihmisten arjen isoihin ja pieniin pulmiin.
Karoliina Laikio

Metsä työllistää

Metsäala työllistää hyvin. Alalta valmistuville uusille ammattilaisille kuten metsäkoneenkuljettajille, huoltomiehille ja puutavara-autonkuljettajille löytyy töitä. Suurin osa ammattipätevyyden suorittaneista onnistuu sopimaan vakituisen työsuhteen jo opiskeluunsa kuuluvan pakollisen työharjoittelujakson aikana.  
- Alojen keskimääräinen työllistymisprosentti on 84, kertoo Kurun toimipisteen metsä-, luonto- ja ympäristöalan koulutuspäällikkö Mari Nieminen.
Puutavara-autonkuljettaja on puun kauko- ja lähikuljetuksien operatiivisen ketjun ensimmäinen ja näkyvin lenkki. Heidän ydinosaamisalueisiinsa kuuluvat raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja kuormaimien sekä operatiivisen työnohjauksen tietojärjestelmien hallinta ja lisäksi raakapuun kuljetuslogistiikka. Taskussaan kuljettajilla on ammattipätevyyden edellyttämä yhdistelmäajokortti. Sen suorittaminen kuuluu osana opiskeluun. Kurulainen metsäalan opetus on tunnettu monipuolisena, yhä teknistyneemmän ammattiväen kehityksen kärjessä kulkevana opinahjona.  Kurun metsäkoulun logistiikkalinjalle otetaan vuosittain yhteensä 16 opiskelijaa, jotka valmistuvat puutavara-autonkuljattajiksi. Tässä vaiheessa vuotta toisen vuosikurssin opiskelijoilla on meneillään työharjoittelujakso. Yksi heistä on Jeppe Siukola Länsi-Teiskosta. Vasta 17-vuotias nuori kertoo hakeutuneensa alalle siskon sa miehen Harri Petäjäniemen esimerkin innoittamana.  
- Ensi vuonna täytän 18, saan yhdistelmäkortin ja on minulla työpaikkakin. 
 Ensiksi Siukolaa kuitenkin kutsuu armeija. 
- Aion selvittää asepalveluksen ja toivon saavani sieltä lisää kuljetusalan kokemusta. Uskon töitä löytyvän tulevaisuudessakin. 
Siukola suhtautuu niin tulevaisuuteensa kuin ammattiinsakin järkevän realistisesti. Kuljettajan työ on vastuunalaista ja yksinäistä hommaa. Kuormat on haettava joskus huonokuntoisten ja ahtaiden teiden varsilta. Talvi ja kelirikko tuovat omat lisähaasteensa. Ketjut pitää saada alle myös pimeässä ja sateessa.  
- Tärkeintä on selvitä pahoista paikoista pois. Riskejä ei kannata ottaa, on toimittava varman päälle. 
Koko logistiikkaketjun ohjaus toimii autossa olevien tietokoneiden avulla, joihin ajomääräykset tulevat suoraan sähköisesti. Kuljettaja kuittaa ne työn etenemisen mukaan. Homma pyörii tietoliikenteen avulla ensin harvesterien ja ajokoneiden ja sitten puutavara-autojen näytöillä metsäyhtiöiden kautta.  Metsäyhtiöiden keskuskoneelle tulee reaaliaikaista tietoa hakkuukoneiden tuottamista puutavaramääristä ja -laaduista sitä mukaa, kun ajokone on kuljettanut ne metsäteiden varastoalueille. Metsäyhtiöltä välitetään autoihin tiedot tavaralajeista ja kuutioista sekä ohjeet vastaanottopaikoista. Samalla varastoalueiden koordinaatit singahtavat näytöille.  Metsäyhtiöiden suotuisan vientimarkkinatilanteen jatkuminen varmistaa kotimaan puumarkkinoiden myönteisen vireen myös tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan niin puukaupassa kuin markkinahakkuissakin ollaan viime vuotta edellä. Kuitupuun markkinahinta on nousussa. Kansainvälisiltä puumarkkinoilta huomionarvoisin seikka on Baltian puun hintojen nousu viime kuukausien aikana. Metsänhoitoyhdistysten arvion mukaan kaikille puutavaralajeille riittää kysyntää. Sahateollisuudella on pienet puuvarannot, joten puunkuljettajilla riittää töitä.
Juhani Latoniemi

Marjapensaista leikataan toisiaan hankaavat sekä vanhat ja huonokuntoiset okset tyvestä asti.

Kevät tulee puutarhaan - tee hoitoleikkaukset nyt

Kevään edetessä vauhdilla alkaa puutarhassakin näkyä eloa. Ennen puiden ja pensaiden vihertymistä on hyvä aika keväthuollolle. Kun puissa ei näy kasvua, niitä voi turvallisin mielin leikata. Marttojen puutarhaneuvoja Heidi Ovaskan mukaan paras aika puiden ja pensaiden leikkaamiseen on silloin, kun niiden elintoiminnot ovat mahdollisimman vähissä eli myöhään syksyllä tai varhain keväällä. 
 - Kun silmut alkavat pullistua tai kun niissä alkaa näkyä vihreää, ei kannata enää leikata, ettei kaikki voima mene leikkuun mukana. 
Leikkaamisessa tulee huomioida erilaisten kasvien tarpeet. Marjapensaista leikataan toisiaan hankaavat sekä vanhat ja huonokuntoiset oksat tyvestä asti. Hedelmäpuita Ovaska ohjeistaa leikkaamaan keväällä maltillisesti. 
- Jos leikataan rajusti, niin tulee helpommin vesiversoja. Hoitoleikkaukset on hyvä tehdä säännöllisesti joka vuosi. 
Vesiversot ovat varsinkin omenapuulle tyypillisiä suoraan ylöspäin kasvavia piiskamaisia oksia, joihin yleensä ei tule hedelmiä. Monet puutarhan kasvit kaipaavat myös lannoitusta, mutta sen aika on vasta, kun maa sulaa. Lannoitukseen sopii kaupallisten valmisteiden lisäksi hyvin myös komposti, kompostoitu lanta tai tuhka. Ovaska neuvoo laittamaan kompostia tai lantaa mullan päälle muutaman sentin kerroksen. 
- Se ei ole vaaraksi, jos laittaa liikaa, sillä ravinteet vapautuvat hitaasti.
Tuhkan kanssa pitää kuitenkin olla varovaisempi, sillä se on erittäin ravinnepitoista ja liiallisesti käytettynä se voi olla haitaksi. 
- Pieniä määriä joka vuosi tai suurempia määriä parin-kolmen vuoden välein. Hyvä määrä on noin desi neliömetrille. 
Emilia Schulman
Juttu on julkaistu aikaisemmin 20.4.2017

Joulukuusikasvatus vaatii ympärivuotista hoitoa

Joulukuusien ammattimainen kasvatus ei juurikaan ole saanut jalansijaa tällä seudulla. Silti hyvästä joulukuusesta saa suurin piirtein saman hinnan kuin hankintahakkuuna kuutiometriltä kuitupuusta. Lisäksi uutteralla työllä hyvin hoidetuista joulukuusista saa tilin puolta lyhyemmässä ajassa. Niiden kiertoaika on noin 10-12 vuotta Joulukuusien kasvatus on kuitenkin ympärivuotista ja sitovaa työtä. Ahkerat ja osaavat kasvattajat saavat siitä vähintäänkin lisätuloa tilalle.   Tämän tietää myös Tree Farm Sirolan isäntä Jarmo Sirola Kiikoisissa. Hän toimii kouluttajana  Suomen Metsäkeskuksen järjestämällä joulukuusien leikkauskurssilla omalla tilallaan. Ennakkoon täyteen varattu kurssi on osoitus alan kiinnostavuudesta. Sirola on monipuolinen metsätaloustila, jonka tuotteisiin kuuluu joulukuusien lisäksi muun muassa erikois- ja, polttopuut, metsäaiheiset luennot, metsä- ja luontoretket sekä tilaesittelyt. Alkavia joulukuusikasvattajia Sirola ohjeistaa lähtemään liikkeelle markkinoiden tutkimisella ja tutustumalla vaikkapa Joulupuuseuran toimintaan.   
 - Hommaan ei todellakaan kannata ryhtyä aivan suin päin. Hyvien ja kaupaksi käyvien kuusien kasvatus on sitovaa ympärivuotista työtä. 
Suurin työmaa on kuusien leikkaus, jota tehdään jopa kaksi kertaa vuodessa. Kannattavaan joulukuusiviljelmään tarvitaan hehtaari tai pari hyvää peltomaata, jonne taimet istutetaan säännöllisiin riveihin. Niiden välit tulee pitää puhtaana ruohottumiselta ja muotoleikkaukset aloitetaan taimien kasvaessa noin metrin pituisiksi. Mikäli haluaa saada parisataa kuusta kaupaksi, valmiina pitäisi olla kolmesataa. Sirola kertoo, että kuusien leikkaus näyttää helpolta. 
 - Kun leikkaa satoja kuusia pitäen käsiä korkealla, homma alkaakin tuntua yllättävän raskaalta.  
 Hänen mukaansa ensimmäiset kuusikauppiaat ja yksityiset  asiakkaat katsastavat myytävää jo marras-joulukuun vaihteessa. Täydennyksiä haetaan pitkin myyntikautta. - Parhaan tuoton metsälleen saattaa saada joulukuusia viljelemällä. Hankintahakkaajalle maksetaan alle 30 euroa kuutiometriltä kuitupuusta. Yhteen kuutiometriin saa kaataa aika monta runkoa. Saman hinnan saa kasvattamalla ja myymällä yhden joulukuusen.  Sahattujen kuusien kannot kaivetaan maasta kesällä ja istutetaan uudet taimet tilalle.  Kasvukauden aikana heinien leikkaaminen työllistää joulukuusenkasvattajia.  Kun joulusesonki on ohi, koittaa kuusenviljelijöiden kalentereissa vuoden rauhallisin keskitalven aika. Muuten kuuset työllistävät kaikkina vuodenaikoina. 

Terveysaseman puhelinliikenteeseen tulossa parannusta

Yhteydensaanti Kurun terveysasemalle paranee huhtikuussa, kun uusi takaisinsoittojärjestelmä otetaan käyttöön. Palvelun tarkoituksena on muun muassa vähentää puhelimessa jonottamista. 
Takaisinsoitto tarkoittaa sitä, että jos omahoitaja tai terveyskeskuksen toimisto eivät pysty ruuhkatilanteessa vastaamaan puheluun, soittajalla on mahdollisuus jättää takaisinsoittopyyntö. Soittopyynnön jätettyään asiakas voi sulkea puhelimen ja hoitaja soittaa asiakkaalle takaisin samana päivänä. Palvelu on jo käytössä muun muassa Kurun neuvolassa. 
Takaisinsoittojärjestelmä helpottaa myös hoitoon pääsyä. Kurussa ei tällä hetkellä ole vakituista lääkäriä perhevapailla olevan Ulla Springaren lisäksi. Vt. johtava Ylilääkäri Teija Lahti kertoo, että toista vakilääkäriä ei ole onnistuttu saamaan terveysasemalle, mutta virka laitetaan huhtikuun aikana uudelleen haettavaksi.  
- Kurussa vuorottelee ainakin kevään ajan kolme hyvää sijaista, eli Milja Kanerva, Katja Salminen ja Eveliina Forsblom
Lahti neuvoo päivystysasioissa kääntymään Ylöjärven pääterveysasemalle. Samaan paikkaan asiakkaat ohjataan myös silloin, kun lääkäriä ei Kurussa ole. 
- Tämän kevään aikatilanne pitäisi olla hyvä.    
Karoliina Laikio

Osa isoimmista päiväkotilapsista koululle

Kurun päiväkodin lapset pääsevät tutustumaan esikoulun arkeen heti pääsiäisen jälkeen. - Kurun päiväkodista siirtyy Kurun koululle 5-vuotiaita eli tulevia esioppilaita. He pääsevät harjoittelemaan koulun tiloihin tulevaa esiopetusvuotta varten. Asiaa valmistelevat Kurun päiväkodin johtaja ja Kurun koulun rehtori, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Marjo Vesa
Päiväkodista siirtyy yhteensä kahdeksan lasta. Kurun päiväkodin johtaja Katja Ruusila kertoo, että päätös lasten siirtämisestä on tehty yhdessä vanhempien kanssa, ja siirto tapahtuu täysin vapaaehtoisesti. 
Lasten siirto helpottaa päiväkodin paikkatilannetta. Vesan mukaan ensi syksynä Kurun päiväkodista siirtyy huomattavan paljon lapsia esiopetukseen, joten Kurun päiväkodista vapautuu paljon paikkoja varhaiskasvatusikäisille. Näin ollen tilanne helpottaa Kurun päiväkodissa, ja uusia hakijoita voidaan ottaa normaaliin tapaan.  
- Tämän hetkinen tilanne on syntynyt yllättäen, kun syksyllä näytti siltä, että syntyvyys Kurussa on laskenut. Ilmeisemmin Kuruun on muuttanut uusia lapsiperheitä, joita emme ole osanneet ennakoida.  
Vesan mukaan varhaiskasvatuspaikat pystytään Kurun päiväkodissa järjestämään varhaiskasvatuslain mukaisesti. Ruusila kertoo, että päivähoitopaikkoja on pystytty tarjoamaan koko ajan. Myös Kuruun muuttaneille tai muuttamista suunnitteleville perheille taataan hoitopaikka Kurussa. 
- Ei missään tapauksessa tarvitse pelätä sitä, ettei hoitopaikkaa Kurusta saisi. Siitä lähdetään, ettei Kurun alueelta tarvitse lähteä kuljettamaan lapsia muualle.  
Tämän hetkinen ajatus on, että ensi viikolla siirtyvät lapset jatkavat uusissa tiloissa vielä kesäkuun puolellakin. Elokuussa he aloittavat esiopetuksessa muiden esikoulunsa aloittavien kanssa. Ruusilan mukaan esikoulussa aloittaa ensi syksynä lähes kolmekymmentä lasta, mistä johtuen eskariryhmiä perustetaan aikaisemman yhden ryhmän sijaan kaksi. 
Karoliina Laikio

Eskimo-retki Lammasniemen maastossa

Kurun Kontioiden perinteinen talviretki toteutettiin viime viikonloppuna Lammasniemessä. Seikkailijat, tarpojat ja samoajat saapuivat Lammasniemeen perjantaina. Lauantaina paikalle saapuivat myös sudenpennut sekä perhepartiolaiset huoltajineen. Ensimmäisenä perjantai-illan ohjelmana oli majoitteiden pystytys. Illan jo hämärtyessä, otsalamppujen valossa nostettiin kaksi puolijoukkuetelttaa pystyyn ja asennettiin niihin kamiinat paikoilleen. Leirin johtajana toimi Juuli Tiura, joka oli suunnitellut retken ruokalistoja myöden yhdessä samoajatyttöjen kanssa. Partioryhmä Pöllöt johtajineen hoitivat kaupassa käynnin jo torstaina koloillan aikana. 
- Haasteellisinta oli pitää pakka kasassa, kun on paljon eri osa-alueita ja eri ikäisiä leiriläisiä. Lisäksi partio-ohjelma on hyvin laaja. Retkeilyn ja kädentaitojen lisäksi opimme kunnioittamaan toisia, toimimaan ryhmässä, kehittymään yksilöinä ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä että kulttuuria. Lapset innostuvat ja oppivat uutta ja osaavat sitten itse myöhemminkin hyödyntää oppimiaan taitoja, Tiura tiivistää retken pähkinäkuoreen. 

Terveyttä avannosta

Seija-Koski, Tiina Kalliojärvi-Tienari, Minna Kantojärvi ja Saara Luhtamaa pulahtavat säännöllisesti talvisen kylmään veteen.

Avantouinti saattaa tuntua asiaa tuntemattomille itsensä kiduttamiselta. Hyytävän pakkasviiman puhaltaessa avoimeen avantoon meno kuulostaa hullun hommalta. Siitä aiheutuva koukuttava hyvä olo on kuitenkin syy siihen, että noin kolmisenkymmentä kurulaista löytää tiensä jopa pari kertaa viikossa Hirsilinnaan Kurun Samoilijoiden järjestämän edullisen harrastuksen pariin. Viime sunnuntai-iltana viimeisten auringonsäteiden punertaessa Hevossaaren rantaa Hirsilinnan terassilta johti märkiä jäätyneitä jälkiä laiturille. Sen edessä olevasta avoimesta avannosta näkyi vihreä, hassun näköinen "vesihiisin" päähine, jonka alta pilkisti Seija Kosken iloisesti hymyilevät kasvot. Hän sai hetken kuluttua seuraa samanhenkisistä avantouinnin ystävistä. Tiina Kalliojärvi-Tienari, Minna Kantojärvi ja Sirpa Kallunki sekä Saara Luhtamaa astuivat rohkeasti kylmään avantoon. 
- Olen miettinyt tätä jo useamman vuoden, mutta suunnitelma avantouinnin aloittamisesta toteutui vasta viime syksynä, kun löytyi sopivasti samanhenkinen ystäväporukka. Siitä se alkoi. Jäin heti koukkuun ja nyt oikein odotan sitä, milloin taas päästään, kertoo Tiina Kalliojärvi-Tienari. 
 Porukan nuorimmainen Saara Luhtamaa, 11, viipyy avannossa vain hetken, mutta kokemus on silti hyvä.
- En ole ollut kertaakaan kipeänä koko talven aikana. Kyllähän se vähän kylmältä tuntuu, mutta sitten tuntuu kivalta, kuvailee äitinsä Minna Kantojärven kanssa viime syksynä avantouinnin aloittanut Luhtamaa. 
Tutkitusti avantouinti todellakin vaikuttaa terveyden tilaan parantavasti. "Kokovartalon aggressiivinen" kylmähoito nostaa antioksidanttitasoa, joka on elimistön terveenä pysymisen yksi keskeisempiä tekijöitä. Lisäksi se vähentää stressiä. Kehon säännöllinen kylmälle altistaminen vaikuttaa fysiologisten muutosten kautta positiivisella tavalla ihmisen psyykkisiin ominaisuuksiin. Talviuimarit mieltävät avannossa käymisen parantavan stressinsietokykyä ja mielialaa. Samanlaisia kokemuksia saatiin myös Suomen Ladun kyselyssä vuonna 2010. TNS Gallupin toteuttaneen kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia vastaajista koki stressin vähentyneen talviuinnin myötä. Tutkimuksissa sen on todettu parantavan unenlaatua. Avantouinti koetaan virkistävänä, ja monella myös yöuni paranee. Kalliojärvi-Tienarin mukaan pitkä oleskelu avannossa voi jopa ylivirkistää.
- Pitää löytää itselle sopiva aika. 
Lue lisää Kurun Lehdestä

Erämaan jano

Kun huipulla urheilevan lentopalloilijan tie kohtaa rankkoja vastoinkäymisiä, kuten sielun sopukoihin kirpeitä arpia iskevän avioeron, seuraukset voivat pahimmillaan tuhota ihmisen koko lopun elämän. Näin oli käydä trubaduuri ja valokuvaaja Rolf Virtaselle, joka esiintyi viime maanantai-iltana kirjaston Kuru-salissa.  Huikaisevan kaunis Lapin maisema heijastui salin valkokankaalle samaan aikaan, kun Virtanen kertoi laulujen lomassa omaa elämäntarinaansa. 
 - Tervetuloa Lappiin, juonsi Virtanen.  
Hän johdatteli itse sanoittamiensa ja säveltämiensä laulujen sekä vuodenajoittain vaihtuvan kauniin kuvaesityksen avulla koskettavan tarinan äärelle. 
- Nuorena pelasin lentopalloa Ruotsissa. Oli perhe. Kaikki oli hyvin aina siihen saakka, kunnes vaimo yllättäen lähti ja muutti lapsemme kanssa Suomeen. Aloin ryypätä. Sitä jatkui lähes seitsemäntoista vuotta. Oli ihme, että yleensä selvisin hengissä niistä vuosista, huokaa Virtanen.  
Jotain suurta kuitenkin tapahtui, kun Virtanen tuli takaisin Suomeen ja Lappiin. -Minulle syntyi erämaan jano, joka ei ole sammunut sen jälkeen koskaan. Alkoholi sai jäädä, ja siitä lähtien olen juonut vain puhdasta tunturipuron vettä. 
Samalla hän otti symbolisesti kuksastaan kulauksen vettä.  
Erämaan hiljaisuudessa hän kertoi löytäneensä itsensä. 
- Tiesin missä olin ja mihin suuntaan halusin mennä. Silmä näki asioita, joita hän haluaa jakaa myös toisille. Lapsesta lähtien hänellä on ollut kyky nähdä asioissa, kuten pilvissä tai luonnon yksityiskohdissa, vertauskuvallisia muotoja. Nämä lahjat yhdistettynä musikaalisuuteen ja valokuvaustaitoon ovat synnyttäneet esiintyvälle trubaduurille kyvyn tuoda poikkitaiteellisin keinoin vaikuttavia mietteitä herättäviä elämyksiä. 
- Olen  esiintynyt myös päihdeongelmaisille nuorille. Useat ottavat viestin vastaan voimakkaasti. Sen näkee kyynelehtivistä silmistä ja keskusteluista esityksen jälkeen. Rolf Virtasen vajaan tunnin mittainen esitys ei jättänyt ketään kylmäksi, vaan keskustelua syntyi valokuvastekniikan lisäksi luonnon parantavasta voimasta. - Sinne pitää vain mennä. Toivottavasti nykyinen sukupolvi ymmärtää säästää luontoa myös lastemme iloksi ja elinvoimaksi. Virtanen on itse vienyt oman tyttärensä viisivuotiaana viiden päivän Lapin retkelle. 
- Teimme vain sellaisen "pienen" 45 kilometrin lenkin ja yövyimme teltassa. Kannoin häntä vain muutaman kymmenen metriä, mutta tyttö ravisti itsensä omille jaloilleen ja halusi kävellä itse. Ajattelin ettei hän ehkä halua koskaan takasin, mutta tokaisikin heti autolle päästyämme: Isi, koska me tullaan tänne uudestaan. Siitä lähtien näitä reissuja on tehty eri vuodenaikoina vuosittain.  
Juhani Latoniemi

Kulttuuripalkinto Veli Salinille

Kurulainen emeritus opettaja Veli Salin sai vastaanottaa viime tiistaina Ylöjärven kaupungin vapaa-aikalautakunnan myöntämän kulttuuripalkinnon. Hän  on tullut eläkepäivinään tunnetuksi ahkerana kirjoittajana. Tähän mennessä Salin on kirjoittanut jo 12 julkaistua kirjaa ja lisää on tulossa.
- Ainakin kaksi on vielä työn alla. Ruovedelle sijoittuvaan tarinaan on henkilöt jo selvillä, mutta varsinainen kirjoitustyö odottaa vielä kypsymistään, selvittää Salin sen enempää yksityiskohtia paljastamatta. 
Salinin mukaan kirjoitustyö vie aikaa aiheesta riippuen muutamasta kuukaudesta vuoteen, jopa ylikin. Salin on sujuvakynäinen tarinan kertoja. Hän kertoo omaksuneensa tyylin jo varhain nuorena kuunnellessaan sodasta palaavien miesten jännittäviä seikkailuja "korvat höröllä". Ne jäivät mieleen, ja kertomukset olivat todella autenttisia sekä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia.
Varsinkin hänen sotakirjansa Vaarallinen tehtävä, Simo Häyhä - Tarkka-ampuja ja Lauri Törni kuuluvat niihin, jotka vangitsevat lukijansa ensilehdeltä lähtien. Paikallishistoriallisesti arvokkain Salinin teos on kuitenkin sisällissodan taisteluista ja tapahtumista Kurussa kertova 150 sivuinen kirja Kahden rintaman keskellä.  Sen arvoa lisää autenttiset molempien puolien asiakirjat ja tarkat paikkojen ja myös henkilöiden nimet yhdessä aikalaisten haastattelujen kanssa. Salin tuo sadan vuoden takaiset tapahtumat suorastaan iholle. Ne muodostavat varsinkin Kurun nimistöä vähänkään tuntevalle hyvän kuvan juuri itsenäistyneen Suomen kaoottisimmista ja traagisimmista päivistä. Loppuunmyyty kirja olisi hyvää luettavaa myös tämän ajan nuorisolle. Kirja on lainattavissa ainakin Kurun kirjastosta. Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneen Salinin tekstejä on julkaistu Kurun Lehden ja Kurun Sanomien lisäksi myös Karjalan maa-lehdessä, Kotiseutu uutisissa, Sotaveteraanilehdissä ja Aamulehdessä. Kurun Urheaksi Matiksi 1995 valittu Salin on myös arvokkaan Kurun koulumuseon perustaja. Museo avattiin virallisesti 1991. Sen erikoisuuksiin kuuluu muun muassa tohtori Niemen Amerikasta  äänilevyllä välittämä tervehdys Kurun koululaisille ja palkintokokoelma. Salin tunnetaan myös lahjakkaana taiteilijana, jonka öljyväritöitä on ollut nähtävänä muun muassa Kurun kirjaston lukusalissa. Innostavan opettajan työn jälki näkyy edelleenkin Kurun Urheilutalon perustuksissa, Yhtenäiskoulun luiskassa ja Virastotien alikäytävässä joiden tilamaalaukset hän suunnitteli ja toteutti yhdessä silloisten oppilaidensa kansa. Nuorten osallistuminen henkilökohtaisesti suuriin taideteoksiin edisti merkittävästi myös kylän pysymistä siistinä.  
- Eihän kukaan halunnut töhriä niitä sopimattomilla graffiteilla.
Juhani Latoniemi

Valokuitua puuhataan Etelä-Kuruun

Myyntijohtaja Jari Liski PHPOY:stä valotti tiedonsiirron kasvua Ruovedellä pidetyssä tilaisuudessa 16. tammikuuta. Uusimpien tilastojen mukaan tiedonsiirto on yli satakertaistunut kymmenessä vuodessa. Määrä kasvaa jyrkästi uuden digitalisaation myötä ja on ennustettu olevan vuoteen 2021 mennessä peräti 105 600 GB sekunnissa, joten nopeille yhteyksille on tarvetta.

Parkkuun, Poikeluksen ja Länsi-Teiskon alueella selvitetään tällä hetkellä mahdollisuutta valokuituhankkeen toteuttamiseen. Alueen asukkaat ovat osoittaneet kiinnostuksensa valokuitua kohtaan, ja yhteisellä päätöksellä Parkkuun seudun kyläyhdistys ry on valtuutettu aloittamaan selvitystyö. Kyläyhdistyksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi asian omassa kokouksessaan, ja hankekoordinaattoriksi valittiin kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Pertti Nikula
Kuituhankkeet olivat esillä myös viime tiistaina pidetyssä tilaisuudessa, jossa Pohjois-Hämeen Puhelin Oy esitteli viime tiistaina Ruoveden toimitiloissaan Ylä-Pirkanmaan uusimpia ely-keskuksen rahoittamia kuituhankkeita. Erityisen mielenkiintoiseksi asian teki se, että niin sanotut kyläkuituhankkeet on toteutettu paikallisten ihmisten johdolla yhteistyössä PHPOY:n kanssa.- Tämä on parasta mahdollista  koko alueen elinvoimaa vahvistavaa yhteistoimintaa, jossa kylien kehittämistarpeet otetaan alueen asukkaiden näkökulmasta huomioon, kiitteli Ruoveden kunnanjohtaja Eeva Kyrönviita puheenvuorossaan.
Haja-asutusalueiden säävarmat ja nopeat yhteydet tulevat yhä tärkeimmiksi useimpien palveluiden siirtyessä nettiin. Nopeita ja toimivia yhteyksiä tarvitaan yritysten lisäksi maa- ja metsätaloudessa. Talouksien kiinteät valokuituyhteydet mahdollistavat myös etätyöskentelyn ja nostavat alueen elinvoiman lisäksi myös kiinteistöjen jälleenmyyntiarvoa.
Lue lisää torstain 18.1. Kurun Lehdestä

Kesätyöhaku alkaa vuosi vuodelta aikaisemmin

Vaikka kesään on vielä monta kuukautta, käy tulevien kesätyöntekijöiden haku jo kovaa vauhtia. Kesähakunsa ovat aloittaneet muun muassa Pirkanmaan Osuuskauppa ja Kurun Kesäleiriyhdistys, joka hakee täysi-ikäisiä leiriohjaajia ja keittiötyöntekijöitä Kurun kesäleireille ensi kesäksi. Toiminnanjohtaja Viivi Väisänen kertoo, että kaikkiaan 20 työntekijää palkataan kesän ajaksi.
- Osa tulevan kesän työntekijöistä on vanhoja, mutta pyrimme siihen, että ainakin puolet palkattavista työntekijöistä olisi uusia. Hakuaika pesteihin päättyy jo ensi viikon sunnuntaina. Viimeisten päivien aikana tulee eniten hakemuksia. Viime vuonna hakemuksia tuli noin 300. 
Osuuskauppa palkkaa yhteensä 350 täysi-ikäistä kesätöihin, tästä joukosta ainakin kolmelle on tarvetta Kurussa. Osuuskaupan kesätyöhaku uudistui viime vuonna, ja tänä vuonna työpaikkoja haetaan yhdellä ja samalla nettihakemuksella. 
- Hakija täyttää ainoastaan yhden sähköisen hakemuksen ja jokainen 1. kesäkuuta mennessä 18 vuotta täyttänyt hakija haastatellaan helmi-maaliskuussa, osuuskaupan rekrytointipäällikkö Heini Salo kertoo. 
Lopullisen valinnan Kuruun palkattavista kesätyöntekijöistä tekee Kurun Salen myymäläpäällikkö Taina Kaartinen. Kaartinen haastattelee jatkohaastatteluun päässeet hakijat maalis-huhtikuussa, minkä jälkeen kesäpaikat päästään jakamaan.  Kesän aikana paikkoja avautuu Kaartisen mukaan ainoastaan poikkeustapauksissa. Hän kannustaakin laittamaan hakemuksen vireille, jos myymälässä tehtävät työt kiinnostavat ja kesäksi töihin haluaa.
- Nyt kannattaa olla hereillä. 
Myös Kurun K-Marketissa on tarvetta kesätyöntekijöille. Kauppias Harri Niskanen kertoo, että kesän ajaksi olisi mahdollista palkata vielä yhdestä kahteen  työntekijää. 
- Ensisijaisesti haemme sellaista työntekijää, joka tekee kaikkia kaupan töitä.Meihin voi ottaa suoraan yhteyttä, jos kesäpaikka kiinnostaa. 
Ylöjärven seurakunnan osalta kesätyöhaku käynnistyy tammikuun lopulla. Tiedottaja Sakari Vanhasen mukaan Kurussa on tarjolla kaksi niin sanotun kausityöntekijän paikkaa (3-4 kk) ja 3-4 kesätyöntekijän paikkaa kuukauden pesteille sekä yksi paikka kirkonoppaaksi. 
Lue lisää torstain 11.1. Kurun Lehdestä