Lehden voit lukea tästä!

- Hän kysyi, tarvisiko poikamme Nooa mopon. Sanoin, että ei vielä, mutta ehkä joskus seitsemän vuoden päästä, kun pojalle tulee 15 vuotta täyteen.

Lahjamopedi Tunturi Start vuosimallia 1986 oli periaatteessa aivan ehjä, mutta silti Kauppinen päätyi entisöimään sen huolella. Hän purki mopon alkutekijöihinsä, ja maalautti pintakäsittelyyn erikoistuneessa yrityksessä ruostuneet rungon osat sekä puhdistutti ja maalautti myös sen lokasuojat ja muutamat muut muoviosat. Kuluneet jarru- ja kytkinvaijerit vaihdettiin uusiin, samoin uusittiin äänenvaimennin, valokytkin ja renkaat. Tummuneet kromiosat kirkastuivat sinnikkäällä kiillottamisella.

- Aikoinaan näitä pappiksia on valmistettu niin valtavia määriä, että uusien varaosien myyjiäkin löytyy hyvin. Esimerkiksi kaikki alkuperäisen näköiset tarrat löytyivät helposti Finmopo Oy:stä Järvenpäästä.

Moottorissakaan ei ollut mitään mekaanista vikaa, pelkkä huolto eli öljyjen, tulpan ja suodatinten vaihto riitti. Takana olevista kilometreistä ei ole varmaa tietoa, sillä Kauppiselle tullessa mopon nopeusmittarin vaijeri oli irti, joten nyt mittarissa olevat reilut 6000 kilometriä tuskin pitävät paikkaansa.

- Alun perin tämän oli ostanut uutena autoton mies Hartolassa. Ja kyllähän kilometrejä tulee kun maaseudulla asuu ja välimatkat ovat pitkiä. Tosin viimeksi tämä on ollut liikenteessä vuonna 2004. 

Kun Martti Kauppinen polkaisee mopon käyntiin, tuttu Puch-moottorin kaksitahtinen säksätys ja pakokaasun tuoksahdus pääsevät ilmoille. Moottori käy tasaisesti, valot ja jopa rääkäisevä äänimerkkikin toimivat asianmukaisesti. Mopo on myös liikennevakuutettu.

- Trafista löytyi omistushistoria runkonumeron perusteella. Katsastuskonttorilla tosin vain tsekkasivat, että runkonumero vastaa papereissa olevaa. 

Nyt mopo on siis täysin kunnossa, liikennekelpoinen ja tarvitsee vain kovaa ajoa.

- Vappuna kävin sillä Muroleessa. Kahvila ei ollutkaan auki ja muutenkin oli kyllä vähän kylmä ajella.

- Suomi tarvitsee arkijärkistä päätöksentekoa, jossa koko maata ja kaikkia suomalaisia kohdellaan samanarvoisesti. Haluamme suunnata suomalaisten veroeurot kotimaiseen käyttöön, ei Suomen rajojen ulkopuolelle. 

Savio ei katsele Ylöjärven asioita ainoastaan paikalliselta tasolta. Eduskunnasta käsin niin Kurun kuin koko Ylöjärvenkin tilanne heijastuu suhteessa koko maahan. Kaupunginvaltuutetun ja kansanedustajan tehtävien yhdistäminen on Savion mukaan onnistunut tähän mennessä suhteellisen hyvin.

- Kummastakin tehtävästä saa tietoa ja näkemystä, jotka auttavat toisen toimen hoitamisessa. Kuntien tehtäväkenttää hallitseva lakisääteisyys ei kuitenkaan aina mahdollista järkevien päätösten tekoa yksittäisessä kunnassa.

Ennen eduskuntaan valituksi tulemista Savio oli myös Ylöjärven kaupunginhallituksen jäsen. Aikataulusyistä hän joutui kuitenkin luopumaan kyseisestä tehtävästään vuonna 2015, eli samana vuonna eduskuntaan pääsyn kanssa.

- En ole tällä kaudella myöskään minkään lautakunnan jäsen. Näitä luottamustehtäviä hoitavat muut perussuomalaiset valtuutetut, mikä on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi.