Ystävykset Terttu Riitijoki ja Kirsti Kontteli toivottavat iloista joulumieltä niin kassien saajille kuin tuojillekin.

Ruokalahjoituksia kurulaisiin koteihin

Viime perjantaina 7. joulukuuta oli Kurun seurakuntatalon alakerran kerhohuoneen pöydällä komea rivi muun muassa jouluherkkuja, kahvia sekä erilaisia hyvin säilyviä ateria-aineksia sisältäviä ruokakasseja. Olipa jossakin kassissa villasukkiakin. Suurimman osan kasseista oli paikalle tuonut hyväntekeväisyystempauksen ideoija Kirsti Kontteli. Hän loi Kurun Puskaradioon sekä omalle FB-sivulleen Lahjoita ruokakassi -tapahtuman, jossa kertoi perheineen lahjoittavansa diakoniatyön kautta ruokakasseja jouluksi niitä tarvitseville.  Kontteli lupautui tarvittaessa toimittamaan myös muiden lahjoittajien kassit perille diakoniatoimistoon. Tämän innoittamana joukko auttamishaluisia niin Kurusta kuin jopa Tampereelta asti innostui mukaan tapahtumaan, ja niinpä puuhanainen kantoi perjantaina paikalle 18 kassillista ruokaa. Viisi kassia oli lisäksi toimitettu suoraan seurakuntatalolle, ja muutama on hänen mukaansa vielä tulossa.
- Lahjoittajia on kaiken ikäisiä, nuorin 18-vuotias.
Ajatus ruoka-avusta lähti liikkeelle muutama viikko sitten Yhteiskoululla oppilaille järjestetyn soppatykkiruokailun talkoissa.
- Ilmeni tieto siitä, että todellinen ruoka-avun tarve on arkea myös osalla perhekuntia. Taloudelliseen tilanteeseen ei aina pysty itse vaikuttamaan vaikka kuinka haluaisi, huono-onnisuutta voi löytyä ihan mistä vain. Toki myös jo lapsena omilta vanhemmilta omaksuttu halu auttaa lähimmäisiä sai tarttumaan toimeen. 
Tavoitteena Konttelilla oli kahdeksan lahjoituskassia, joten tulos ylitti kaikki ennakko-odotukset.
- Olemme perheeni kanssa viihtyneet Kurussa oikein hyvin jo viitisentoista vuotta, yhtenä syynä on juuri tämä kurulaisten yhteisöllisyys. Vaikka väki asuu eri puolilla isoa pitäjää, niin siitä huolimatta nytkin osallistujia löytyi joka kolkasta. Suuret kiitokset kaikille lahjoittajille sekä iloista joulumieltä niin kassien saajille kuin tuojillekin.
Myös paikalle kassin tuonut Terttu Riitijoki oli iloinen järjestetystä tapahtumasta sekä kassien määrästä.
- Olen mielelläni mukana tällaisissa vastakin.
Seurakuntatalolla lahjoituksia vastaanottanut Anne Kantojärvi-Kapee on kiitollinen lahjoituksista.
- Kun keräyksen kesto on lyhyt ja lahjoittajilla tieto siitä, että apu todellakin menee perille, niin auttamishalua kyllä löytyy. Valmiiksi suunniteltuun tempaukseen on helppo lähteä mukaan.
Diakoniatyöntekijä Anneli Tirkkosen mukaan avun tarve on lisääntynyt.
- Ruoka-apua jaetaan diakoniatyön asiakasperheille ja yksin asuville ympäri vuoden, jouluna annetaan lisäksi myös lahjakortteina. Joulun alla yksityiset henkilöt sekä yritykset tekevät lahjoituksia. Elo-keskuksessa pidettävän MLL:n joulupuukeräyksen kautta olemme saaneet useana vuotena lahjapaketteja, jotka on jaettu diakoniatyön kautta lapsiperheille. Muutaman vuoden ajan olemme saaneet myös Kurun kirjastossa pidettävän joulupuukeräyksen kautta lahjapaketteja yksinasuville. 
 Varoja ympärivuotisiin lahjoituksiin on tänä vuonna saatu muun muassa LC-Kurulta, Kurun kappeliseurakunnan diakoniapiireiltä sekä EU:lta Ylöjärven seurakunnan kautta. Kurun Sale on lahjoittanut viikoittain jo yli vuoden ajan lähellä viimeistä myyntipäivää olevia leipiä jaettaviksi tarvitsijoille.
Ruokakasseja ehtii vielä halutessaan toimittaa seurakuntatalolle. Lisää tietoa voi kysyä Anne Kantojärvi-Kapeelta puhelimitse 044 536 8662. 

Lempeää rentoutusta

Kalevalaisella jäsenkorjauksella on muinainen kaiku. Hoitomuoto pohjautuu kansanparannusperinteisiin, joita löytyy  jo 1800-luvulla julkaistusta Kalevalastakin. Tänä päivänä kalevalainen jäsenkorjaus on EU-nimikesuojattu hoitomuoto, jota on tutkittu myös tieteellisesti. Suomessa jäsenkorjausta harjoittavia hoitajia on noin kuusi ja puoli sataa, ja uusia valmistuu vuosittain vajaa sata. Koulutus alalle on kolmivuotinen ja etenee vaiheittain oppipojasta kisällin kautta kalevalalaiseksi jäsenkorjaajaksi. 
Kurulainen Marika Vanhakylä on kolmannen vuoden opiskelija, ja antaa tällä hetkellä hoitoja kisällinä omassa yrityksessään Luontaishoitola Kuruttaressa. Ensi vuoden toukokuussa hän valmistuu kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi. 
- Seuraava tavoite on mestari. 
Vanhakylän mukaan alalle pääsee käytäntöpainotteisen monimuotokoulutuksen kautta, jonka kuluessa tulee tehdä vähintään 300 dokumentoitua hoitoa. Vanhakylän mukaan koulutuksen taustalla on hyvä olla jokin terveydenhoitoalan tutkinto. 
- Hieroja, fysioterapeutti tai kuten itselläni lähihoitaja.
Koulutusajalta lasketaan 101 opintopistettä käsittäen 67 opintoviikkoa, eli yhteensä 2684 tuntia. Koulutuksen läpäisee yleensä vain 40 prosenttia aloittaneista.  
- Valmistumisen jälkeen pitää käydä seurantakoulutuksissa vähintään kerran kahdessa vuodessa, jotta säilyttää nimen käyttöoikeuden. 
Koulutuksen kautta saa alalle peruskoulutuksen, mutta jokainen jäsenkorjaaja ja asiakas tekevät hoitotilanteesta omanlaisensa. 
- Tässä ei tule valmiiksi ikinä. Jokainen asiakas opettaa jotakin. Kaikki ovat erilaisia ja kaikkien kehot ovat erilaisia. Vanhakylän mukaan hoito tehdään käsillä, kudoksia kunnioittaen. Kokonaisvaltainen hoito alkaa jaloista ja päättyy päähän.  
- Koko keholle tehtynä hoito parantaa liikkuvuutta, vaikuttaa lihaksia ja kalvorakenteita rentouttavasti elvyttäen samalla erilaisten kudosten ja aineen vaihduntajärjestelmien sekä hermojen toimintaa.  
Hoitotulokset puhuvat puolestaan. Vanhakylän mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen on todettu auttavan muun muassa jalkojen erimittaisuuden, eri nivelten, kuten nilkan ja polven virheasentojen korjaamisessa ja kasvukipujen, kantapääkivun, jäätyneen lonkan, skolioosin, iskiaksen ja iskiastyyppisten vaivojen hoidossa sekä  jäätyneen olkapään, TOS-oireiden, tenniskyynärpään ja rannekanavan oireyhtymän hoidossa. Kalevalaisen jäsenkorjauksen kautta avun voi saada myös asentohuimaukseen, migreeniin ja erityyppisiin pääkipuihin sekä niin ikään vauvojen koliikkikipuihin ja suoliston häiriötiloihin.  
- Hoidolla voidaan saada hyviä tuloksia jo yhdellä kertaa, mutta pidempiaikaisissa vaivoissa on hyvä ottaa kolmesta viiteen hoitokertaa. 
Vanhakylän mukaan myös ylläpitohoito on tärkeää.  
- Kehoon kasautuu nykyajan hektisessä elämässä kaikenlaista ongelmaa.  
Vanhakylän antama hoito sopii kaikenikäisille. Rajoitukset ovat samat kuin esimerkiksi hieronnassa, eli hoitoon ei saa tulla flunssaisena, tai jos kehossa on jokin tulehdus.  Vaikka hoitoon voi hakeutua tietyn vaivan vuoksi, on puolitoistatuntinen hoito kokonaisuudessaan myös rentouttava.  
- Kun keho rentoutuu, niin mielikin rentoutuu.
Vanhakylä on opiskellut erilaisia hoitomuotoja työnsä ohella. Hän perusti Luontaishoitola Kuruttaren toukokuussa 2017. Kiitos päätoimiseksi yrittäjäksi elokuussa siirtymisestä kuuluu sekä kurulaisille että naapurikuntien asiakkaille. Kalevalaisen jäsenkorjauksen lisäksi Vanhakylä antaa kraniosakraaliterapiaa, energiahoitoja, kuumakivihierontaa ja intialaista päähierontaa. Uutuutena on tulossa Brain relief -hoito. Kyseessä on suomalaisten kehittämä hoitomuoto, josta on saatu hyviä tuloksia muun muassa stressin poistossa ja unettomuuden hoidossa. 
Jutun lähteenä on käytetty Kansanlääkintäseura  ry:n tietoarkistoa.
Karoliina Laikio

Jumppa virkistää muistia - uni pitää huolta aivojen toiminnasta

Shakkipeli, sudokut ja ristikot sekä erilaiset muisti- ja palapelit ovat ovat hyvää treeniä aivoille. Älylliset haasteet luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti muistiin. Aivot voi laittaa töihin muillakin tavoilla. Muistiliitto suosittelee muun muassa rutiineista poikkeamista: kauppaan tai töihin voi kävellä uutta reittiä tai tutut aamutoimet voi tehdä uudessa järjestyksessä. Vaihtoehdoista kannattaa valita itselle mieluisimmat, näin toimintoja pystyy paremmin toteuttamaan säännöllisesti, tekeminen on mielekästä ja se tuottaa iloa.Aivot saa töihin myös teatteri-, museo- tai konserttikäynnillä, mutta yhtä hyvin voi lukea kirjaa, opiskella vierasta kieltä, opetella soittamaan tai esimerkiksi tutustua uusiin ihmisiin.Vaikka aivot rakastat haasteita, ne tarvitsevat myös unta. Muistiliitto nostaakin hyvän ja riittävän unen aivojen toiminnan edellytykseksi sekä oppimisen että muistin kannalta. Se, mitä päivällä opimme, tallentuu yön aikana pitkäkestoiseen muistiin. Jos aivot ovat väsyneet, muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuvat. Univajeen seurauksena vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin myös onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Jatkuva unenpuute voi puolestaan aiheuttaa muistihäiriöitä. Aivoliitto korostaa aivoterveyden ja unen yhteyttä. Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Yhdeksi nyky-yhteiskunnan vitsaukseksi Aivoliitto nostaa vähitellen kertyvän univajeen, jonka huonot seuraukset näkyvät aivojen toiminnassa. Vähitellen kertyvä univaje syntyy esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että illalla ei malteta mennä ajoissa nukkumaan, vaikka yöaikana nukuttaisiinkin hyvin. Krooninen, pitkään jatkunut univaje on yhteydessä monenlaisiin muihinkin terveysongelmiin, joita ovat esimerkiksi keskivartalolihavuus, aikuisiän diabetes, kohonnut verenpaine ja sydänsairaudet. 
 Lue lisää hyvinvoinnista viikon 46 Kurun Lehdestä

Isänpäivää arkisissa askareissa

Teemu, Miika,Joona, Kaapo ja Suvi-Tuuli Mäntylä viettävät mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Virikkeitä omassa pihassa on riittäämiin. Poikien maastopyörät ovat kovassa käytössä. Miika ja Joona käyvät pyörällä myös koulussa.


Paras tapa isänpäivän viettoon on yhdessä oleminen. Yhteisen ajan merkitys onkin yhä tärkeämpää. Varsinkin perheissä, joissa jopa molemmat vanhemmat käyvät vuorotöissä, yhteisen ajan merkitys muodostuu korvaamattoman tärkeäksi. Kaupallisuuden vastapainoksi päiväkodissa tai koulussa itse askarreltu kortti isälle tai lasten tekemä kakku kuuluvat osana usean perheen isänpäivän viettoon. Pienen soittokierroksen jälkeen selvisi sekin, että kaikissa perheissä isänpäivää ei noteerata sen kummemmin, vaan sitä  vietetään tavallisten arkiaskareiden parissa. Tapa lienee perua ajasta, jolloin ainakin maataloudesta elantonsa saaneet perheet osallistuivat jokainen kykynsä mukaan talon töihin, jolloin yhteistä aikaa ei erikseen tarvinnut järjestää. Teemuja Suvi-Tuuli Mäntylä ja heidän poikansa Miika, 10, Joona, 8, ja Kaapo, 6, eivät sen kummemmin valmistaudu lähestyvään isänpäivään, vaikka perheen äiti käykin vuorotöissä. - Tehtiin me paperinen isänpäiväkortti päiväkodissa, paljastaa perheen kuopus Kaapo Mäntylä. Reipas miehenalku hyppää vanhimman veljen polkupyörän istuimelle pitäen samalla isoa veljeä tiukasti vyötäisiltä ja niin sitä viiletetään ympäri tuttua täynnä elämää sykkivää kotipihaa. Pihalla riittää virikkeitä ja puuhaa vaikka millä mitalla. Maanviljelijän pojat rakentelevat majoja ja pihassa voi möyriä.Piha todellakin vilisee elämää. On komeita maatiaiskanoja, valtava kukko, kaneja ja kolme kissaa, joista  yhden Kaapo käy hakemassa kainaloonsa. Todellinen elämä eläimineen on keskeinen osa tämän perheen elämää. 
Ajokoirametsästystä ja urheiluseuratoimintaa harrastava Janne Vahantapohja kertoo lähtevänsä isänpäivänä metsälle poikiensa Artun, 14, ja Aaron, 8, kanssa. 
- Usein mukana on myös perheen esikoinen Eeva Vahantapohja, 16, joka on myös perheen toisen ajokoiran osaomistaja. Puutavara-autonkuljettajana toimiva Janne Vahantapohja kertoo viettävänsä yhteistä aikaa mahdollisimman paljon lasten harrastuksissa, joihin metsästyksen ja koiraharrastuksen lisäksi kuuluu paini. Vahantapohja on yksi 1924 perustetun  urheiluseura Kurun Ryhdin aktiiveista, johtokunnan jäsen ja painivalmentaja. 
 - Haluan antaa aikaani nuorille ja ohjata heitä hyvien harrastuksien pariin. Painiurheilu, koiraharrastus ja metsästys pitävät nuoria poissa pahanteosta ja aktivoivat terveelliseen omatoimisuuteen. Paras isänpäivän lahja on yhteinen aika ja yhteiset harrastukset. Ei siinä sen kummempaa tarvita. 
Juhani Latoniemi

Länsi-Aureen kyläkoulu päätti koulusarjan

Länsi-Aureen koulua alettiin rakentaa 1908, ja se aloitti toimintansa jo seuraavana syksynä 1909.Yksi koulun entisistä oppilaista on Reino Ohra-aho, joka muistaa paljon niin kylän kuin koulunkin historiasta. Koulun vihkiäiset pidettiin 1909, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Ensimmäinen opettaja oli kymmenen  vuoden ajan Elsa Laurila
- Hänen sisarensa Saimaoli Elsan apulainen ja kihloissa Oskari Anderssoninkanssa, mutta kun kihlaus purkautui, naiset lähtivät. 
Lähes kymmenen vuoden opettajapestin teki myös Maija Särkinen Ruovedeltä, joka toimi myös Reino Ohra-ahon isän opettajana vuosina 1920-1924.- Hän meni kouluun 10 vuotiaana. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan vasta 1921. Särkisen sisar Hilda Särkinenoli Maijalla apuna ja hänestä tulikin myöhemmin Järvensivun emäntä, muistaa Ohra-aho ja jatkaa:- Seuraavakin opettaja Gerthur Taajoavioitui kylälle  Reino Sakari Ainesjärvenkanssa ja heille syntyi tytär Marja-Terttu. Reino kaatui talvisodassa. Seuraavaksi tullut  Helmi Hannulaoli vielä  syksyllä 1945 minun aloittaessa oman  koulutieni.Ohra-ahon tarkassa muistissa on paljon muistikuvia sotien jälkeisestä elämästä ja ihmisistä Länsi-Aureessa. Yksi niistä on virolainen opettaja Elbe Moituksen, joka joskus kiroilikin lasten aikana.Länsi-Aureessa aloitti myös alakoulu  1943.  Opettajaksi valittu Eeva MattilaKangasalta opetti täällä peräti 37 vuotta.- Hän oli railakas opettaja ja osasi pitää kurin. Eeva avioitui Sointu Salosenkanssa 1947. Ohra-aho muistaa myös tapauksen, kun Ylisen Erkkisai vitsaa ja opettaja kantoi pojan sisälle. Isommat pojat Kivijärven SuloNiemisen Lauri,  Juurakon Juhanija Ahosen Einaritappelivat kerran niin, että Einari hermostui ja löi linkkupuukolla Suloa huulipieleen.- Einari sai siitä hyvästä monta tuntia jälki-istuntoa, mutta myös muut olisivat ansainneet rankaisun.Ylisen pojat kiusasivat Aineslahden Juhaniakoulumatkalla, ja Juhanin silmälasit oli väännetty kieroon.- Juhani oli hyvä luokkakaverini, ja minun kävi häntä sääliksi. Sisareni Seija muisti vielä dementoituneenakin pojat,  jotka kiusasivat häntä ja söivät hänen repustaan eväät, joita oli oltava aina käsityöpäivinä.Yläkouluun tuli vuonna 1945 opettajaksi Helmi Päiviö. Tarmokkaalla naisella oli paksu tukka,  joka oli letitetty ja letit kierretty pään ympärille.  Päiviö oli vain vuoden Länsi-Aureessa. Ohra-ahon mukaan isot pojat kiusasivat opettaja Helena Penttiläälaittamalla kerran halon luokan oveen kahvojen väliin niin  ettei Penttilä päässyt luokkaan. Pentti Heinijoenalkutervehdys oli: "kuri tulee olemaan ankara, mutta ei niin etteikö kilttejä huomattaisi".- Hän oli hyvä opettaja, mutta viihtyi vain vuoden Länsi-Aureessa.Nuori mies, vasta 19-vuotias, Reino HakalaYlöjärveltä tuli 1949 opettajaksi. Hän oli hyvä opettamaan muun muassa laskentoa ja hän opetti meille Oskar Merikannon säveltämän Kesäillan valssin. Se jäi mieleen. Kaunis kappale, muistelee Ohra-aho.- Mutta,  kun minä maalasin piirustustunnilla  vesiväreillä taivaan sellaiseksi kun olin nähnyt  iltataivaan kihtaavan vihreään  ja olin niin onnellinen kun kerrankin onnistuin. Mutta Hakalan tullessa pulpettini viereen, hän otti paperini ja alkoi mesota: "Kun on suttu, niin on pytty. Missä sinä olet vihreän taivaan nähnyt?  Siinä meni minun taiteilijaurani maan rakoon, enkä siitä sen jälkeen ole noussut, kertailee Ohra-aho.Hänen koulumuistoihinsa kuuluu myös, miten lapset kantoivat puita keittiöön ja lämmittivät  luokkia. Sähkö koululle vedettiin Aureskoskelta 1949. Koulun viimeisin ja pitkäaikaisin oli Simo Seppälä vuodesta 1977 lähtien koulun lopettamiseen  2001 saakka.Simo Seppälän aikaansaannoksia kylällä oli muun muassa valaistun pururadan saaminen.Hänen panoksensa oli merkittävä myös vuosikausia alhaisen oppilasmäärän vuoksi lopettamisuhan alla olleen Länsi-Aureen koulun kehittäminen ja erikoistuminen edistykselliseksi ympäristökouluksi syksyllä 1996.Koulun opettajat Simo Seppälä ja Anne-Maija Hakalaolivat laatineet koululle ympäristöpainotteisen opetussuunnitelman. Länsi-Aureen koulu olikin ensimmäisiä ympäristöasioihin erikoistuneita ala-asteita Suomessa ja ensimmäinen Pirkanmaalla. Koululla kävi paljon vierailijoita opetusta seuraamassa. Vieraiden joukossa nähtiin muun muassa silloinen ympäristöministeri Pekka Haavistoja Euroopan neuvoston ympäristö- ja paikallisasioiden johtaja Ferdinando Albanese.Koulu on lakkautettu syksystä 2001 lähtien. Kiinteistössä toimii nykyisin Willa Hockey huumekuntoutuslaitos.
Juhani Latoniemi

Etelä-Kuru saa valokuidun

Ely-keskus on myöntänyt Parkkuun seudun kyläyhdistykselle avustuksen suunnitteilla olevaan valokuituhankkeeseen. Avustus on myönnetty hankehakemuksessa anotun summan suuruisena, joka on lähes 950 tuhatta euroa.
Koska Ylöjärven kaupunki myönsi jo aiemmin tänä syksynä kyläyhdistykselle omavelkaisen takauksen 330 tuhannen euron luottolimiitille, on rahoitus kaikilta osin kunnossa.
Toteutus on mahdollista aloittaa jo ensi keväänä kaivuutöillä. Hankekoordinaattori Pertti Nikulan mukaan kyläyhdistys kokoontuu lähiaikoina päättämään hankkeen toteutuksesta.  
 - Ei ole enää mitään syytä jättää toteuttamatta, kun rahoituskin on varmistunut. Lisäksi hanke nopeuttaa useilla vuosilla säävarman sähköverkon rakentamista alueelle. 
 Valokuituun ehtii vielä liittyä mukaan.  
 - Lomakkeita saa osoitteesta parkkuu.fi.
Karoliina Laikio

Lahtivaja valmistuu

Pohjois-Kurun metsästäjät saivat viime viikonvaihteen hirvijahdissa saalikseen lähinnä vain annoksen reipasta ulkoilua ja kokemusta.
- Yksi hirvisonni oli koiran ajossa, mutta ei pysähtynyt ja toisekseen naaras/urossuhde on sellainen, että keskitymme seuraavaksi vasajahtiin, tuumii hirviporukan johtaja Antti Äijälä.
Jahtiporukan mukaan hirviä kyllä on, mutta aina ei vain onnistu. Seuralla on yhteensä 11 hirvenkaatolupaa ja kymmenen peuralupaa. Lain mukaan yhden aikuisen luvalla saadaan kaataa kaksi vasaa. Seurue kaatoi heti lupakauden ensimmäisenä viikonloppuna peräti kuusi hirveä. Poikkeuksellisen lämpimän säätilan vallitessa ruhojen käsittely piti tehdä heti jahdin jälkeen. Riiputtamisen ja jäähdyttämisen sai kukin seurueen jäsen hoitaa kotonaan. 
Tulevien jahtikausien lihojen käsittelyyn onkin tulossa merkittävä parannus, sillä parhaillaan Saloselle on valmistumassa iso lahtivaja, joka käsittää tilan ruhojen käsittelyyn, kylmiön ja pakastimen sekä nykyaikaiset vessat pesutiloineen. Mallia on haettu Lavajärven metsästysseuran metsästysmajan lahtivajasta Karhelta.
Seuran puheenjohtaja Jarno Äijälä toimii rakennusprojektin vetäjänä ja mestarina. Hirvijahtiin hän ei tänä metsästyskautena ehdi, mutta on osuudellaan saaliin jaossa. Lahtivaja on tarkoitus saada valmiiksi mahdollisimman pian. Valmistuttuaan laajennusosa terasseineen ja varusteineen tulee parantamaan Salosen käyttöä laajemmin koko seutukunnan tarpeita silmällä pitäen.  Yhteensä viidenkymmenen neliön suuruisen laajennusosan kokonaiskustannusarvio on 52 290 euroa.  Summa katetaan osin Maaseudun kehittämisrahasto Kantrin avustuksen turvin. Lisäksi seuran jäsenet tekevät omarahoitusosuuden kattamiseksi talkootöitä. Rahoitusta saatiin myös myymällä tontilla olleet puut.
Juhani Latoniemi

Autot talvikuntoon

Autoilijoiden on syytä valmistautua lähestyvään talveen tarkistamalla, että auton vuosihuollot on tehty asiallisesti. Uusimpien autojen ohjeen mukainen huoltoväli on useimmissa tapauksissa Suomen olosuhteissa vähän liian pitkä, jos kilometrejä kertyy mittariin vuosittain vain vähän. 
- Kyllä auto täytyy vähintään kerran vuodessa huoltaa. Ainakin öljyjen ja suodattimien vaihto, akun ja jäähdytys- sekä lasinpesunesteiden pakkaskestävyyden tarkastus takaavat liikkeelle pääsyn silloinkin, kun yöt kylmenevät, Jari Rautanen kertoo. 
Rautasen mukaan akun kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota.
- Usein se on juuri akku, joka hyytyy yllättäen, jolloin auto jää siihen. Itsehoitona voisi tarkistaa, että sen kennojen päällä tulpissa näkyy vihreä merkki.  
Rautasen mukaan vuodenkin ikäinen akku voi menettää tehonsa hetkessä.
- Nykyakut eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen. Autoa käynnistettäessä lisävirran avulla on oltava tarkkana. Tietokoneohjattu kulkupeli saattaa vaurioitua.  
Hänen mukaansa puhelin alkaa soida ahkerasti ensipakkasten jälkeen. Sen sijaan renkaista huolehditaan.
- Tein ensimmäiset talvirenkaiden vaihdot jo torstaina 4. lokakuuta. Kurun pohjoisosissa tuli silloin ensimmäiset pienet lumikuurot. Kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden, mutta jääpinnalla niistä ei ole apua.
Rautanen kertoo renkaita vaihtaessaan tarkastavansa samalla hieman muutakin.
- On hyvä katsoa myös pyörän laakereiden ja tukivarsien välykset. Auton ollessa ylhäällä voi huomata vaikkapa viallisen pyörän laakerin, vuotavan jarruputken tai että jarru "makaa päällä".  
 Auton talvihuolto ammattimiehen luona on paras tae ajoneuvon toimivuudesta myös pakkasaamuina.  Nykyautot sisältävät paljon monimutkaista tietotekniikkaa, joiden testaus ja huolto vaatii erikoislaitteita ja osaamista. Sama koskee myös valoja. Tiellä kohtaa aivan liian usein "silmäpuolia" ajoneuvoja.  Itse voi kuitenkin huolehtia siitä, että huollot on tehty ajallaan. Erikoishuomiota kannattaa kiinnittää juuri akkuun ja sen kuntoon. On muistettava, että akun varaus- ja myös teho laskevat pakkasella. Monessa autossa on nykyisin polttoainekäyttöinen lisälämmityslaite, joka käynnistyessään vaatii paljon virtaa.  Viime kädessä autoilija on aina itse vastuussa siitä, että hänen kulkuneuvonsa on aina liikenneturvallisessa kunnossa.
Juhani Latoniemi

Palhoniemi myyty yksityiskäyttöön

Tampereen kaupunki päätti viime viikolla myydä Palhoniemen korkeimman tarjouksen 1 814 000 euroa tehneelle Juhani Lehdelle. Asiaa käsiteltiin asuntoja kiinteistölautakunnan kokouksessa keskiviikkona 22. elokuuta. Tampereen kaupunki luovuttaa ostajan käyttöön kiinteistön ja siihen kuuluvien rakennuksien sekä maa-aluiden lisäksi ranta-asemakaavan laatimiseen liittyvän selvitysaineiston sekä pohjakartta- aineiston. Selvitysaineisto ja kartta luovutetaan maksutta Lehdelle, joka vastaa kaupan jälkeen muodostuneista rantaasemakaavan laatimisen kustannuksista, mikäli hän jatkaa kaavaprosessin eteenpäin vientiä. Kaupan kohteella olevat käyttöliittymät siirtyvät ostajalle kaupan myötä. Muutoin kauppa tehdään tavanomaisin ehdoin. 
Tampereen Konepajat Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Lehti kertoo Palhoniemen tulevan omaan käyttöön, minkä lisäksi hän on suunnitellut Palhoniemeen liiketoiminnallista tuotetestausta. Lehti kiinnostui Palhoniemestä sen historiaalisen arvon vuoksi, ja haluaa varmistaa sen pysymisen kokonaisuutena. Tampereen Konepajat valmistaa muun muassa työ- ja maatalouskoneita.

Kurussa vakaa ilveskanta

Kevään aikana paikalliset riistakamerat ovat tallentaneet ilvesten vierailuja niin Parkkuussa kuin Niemikylässäkin. Tapio Peltolan mukaan hänen kameransa kuviin tarttui jo viime syksynä kolme ilvestä, edellinen havainto on viime kuulta.
- Viimeisin oli aika ison kokoinen. Silloin tällöin jälkiä näkyy lähes joka päiväkin. 
Kurun riistanhoitoyhdistyksen (rhy) toiminnanohjaajan Ville Kulmalan mukaan alueella elävien ilvesten määrästä on kesäaikana hankala antaa tarkkoja tietoja. Kulmala arvelee määrän olevan kuitenkin lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä yksilöä. Kulmala arvelee Kurun ilveskannan olevan kasvussa. Koko Suomen mittapuulla ilvesten määrä on pienentynyt edellisvuodesta noin viidenneksellä, ja kesäkuussa julkaistun kanta-arvion mukaan maassamme arvioidaan olevan yhteensä 1865-1990 yli vuoden ikäistä ilvestä.  
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 30/2018 Ilveskanta Suomessa kertoo, että ilveskannan lasku on ollut loivaa tai kanta on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla monin paikoin Suomessa. Tutkimuksen mukaan kanta ei ole kasvanut edellisvuoteen verrattuna millään alueella. Kulmalan arviota tukee kuitenkin tuoreen tutkimuksen toteamus siitä, ettei ilveksiä ole tasaisesti kaikkialla, vaan esiintyminen on luontaisesti vaihtelevaa, alueesta ja olosuhteista riippuen tiheämpää tai harvempaa. 
Kurun rhy:n suurpetoyhdysmies Vesa Kastari on samoilla jäljillä Kulmalan kanssa tuoreesta kanta-arviosta huolimatta.
- Kurussa kanta on vakiintunut, ja sen suunta on kasvussa. Varmana viitteenä tästä ovat säännölliset pentuehavainnot. 
Kastarin mukaan Kurun ilveskanta painottuu Näsijärven reheville rantamaille.
- Ilves on arkipäiväinen otus kurulaisessa maastossa. 
Ilveskanta Suomessa kertoo, että ilveksiä on Suomessa hieman vähemmän kuin lähes kymmenen vuotta sitten. Sekä kannan kehityssuunnissa että nopeuksissa on ollut jonkin verran eroja Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen alueiden välillä. Erot ovat kuitenkin alkaneet tasoittua. Muun muassa alueiden maisemarakenteessa ja saaliseläinkannoissa on eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat luontaiseen ilvestiheyteen.  Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamien pentuehavaintojen ja erillisten lumijälkilaskentojen pohjalta tehtyyn arvioon pentueiden määrästä. Lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut ennustemallin avulla ilveskannan kehitystä vuoteen 2021 eri metsästysverotusasteilla.
Sekä Kastari että Luke tunnistavat aktiivisten ihmisten merkityksen sille, että kanta-arviosta saadaan mahdollisimman paikkansapitävä. Jos havaintoja ilveksistä ei käydä kirjaamassa Lukelle, eivät ne päädy myöskään vuosittaisiin kanta-arvioihin. Kastarin mukaan on olemassa mahdollisuus tilastoharhan syntymiselle.
- Luke perustaa kanta-arvionsa varmoihin, ilmoitettuihin yksilöihin. Jos joltain alueelta ei tule ilveshavaintoja, Luke tulkitsee sen niin, ettei sillä alueella ole ilveksiä. 
Kastarin mukaan on hyvin tärkeää, että kanta-arviot olisivat luotettavia.
Karoliina Laikio

Tuoreimmat

Joulunumero ilmestyy 20. joulukuuta (12.12.2018)
Vuoden 2018 viimeinen Kurun Lehti ilmestyy ensi viikon torstaina 20. joulukuuta. Lehdessä julkaistaan myös perinteiset joulutervehdykset. Jos oma ilmoitustilasi..

Tonttumetsän Joulu yllätti positiivisesti niin kävijät kuin järjestäjätkin (02.12.2018)
Viime lauantaina järjestetty Tonttumetsän Joulu -tapahtuma Kurun Metsäkoululla onnistui yli odotusten. Sekä kävijät kuin järjestäjät olivat ensimmäistä kertaa järjestettyyn..