Kokeilun myötä Kurun palvelubussin tilausta ei enää tehdä soittamalla kuljettajalle, vaan puhelu yhdistyy uudesta tilausnumerosta Tuomi Logistiikan Kuljetustenohjauskeskus Kuohkeen. Muutoksen myötä tilaukset voi tehdä Kuohken toiminta-aikojen puitteissa soittamalla numeroon 03 5678 113 maanantaista lauantaihin kello 6.00-21.45 ja sunnuntaisin kello 7.15-21.45. Menomatkan tilaus tulee tehdä viimeistään tuntia ennen matkan alkua ja paluumatkan tilaus viimeistään 30 minuuttia ennen. Autoa tulee olla odottamassa viisi minuuttia ennen sovittua aikaa.Lankapuhelimesta soitettaessa puhelu maksaa normaalin paikallispuhelumaksun ja matkapuhelimesta soitettaessa oman operaattorin sopimuksen mukaisen puheluhinnan. Kannattaa myös huomioida, että jonotusaika on maksullinen.

Palvelubussin liikennöintiajat eivät muutu nykyisestä. Palvelubussi liikennöi Kurussa joka arkipäivä: maanantaista keskiviikkoon kello 8.30-14.30 ja torstaista perjantaihin kello 9.00-14.30. Myöskään matkan hinta ei muutu, vaan se on edelleen 3,50 euroa suuntaansa. Palveluliikenne on kaikille avointa. Erityisesti se on suunnattu liikkumisrajoitteisille, esimerkiksi vanhuksille ja vammaisille. 

Kurun kokeilun avulla halutaan testata, kuinka keskitetty kuljetusten järjestely toimii. Myöhemmin kokeilun aikana matkan voi tilata ja maksaa erityisellä Kyyti-sovelluksella, joka on ladattavissa puhelimen sovelluskaupasta. Myös tästä halutaan käytännön kokemuksia ja palautetta. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan kokeilu laajenee kevään ja alkukesän aikana niin, että vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia kyytejä avataan muille matkustajille. 

- Päättyneen kauden hirviluvista käytettiin 95,3 prosenttia, mikä tarkoittaa 232 kaatoa, kertoo vuodesta 2014 Kurun Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana toiminut Ville Kulmala. 

Peuranmetsästys kyttäyspyyntinä loppuu huomenna perjantaina 15. helmikuuta.

-  Myönnetyistä luvista on käytetty suunnilleen 30 prosenttia.

 Kulmalan mukaan luku vastaa aiempia vuosia, yleensä se on ollut 30 ja 50 prosentin välillä.

- Peurakanta ei ole Kurussa vahva, eivätkä ne ole toistaiseksi aiheuttaneet täällä merkittäviä tuhoja tai muitakaan ongelmia. Tämä selittänee käyttämättä jääneiden lupien määrän.

 Vuonna 2018 Kurun alueella oli 28 ilmoitettua hirvieläinkolaria. Lukuun sisältyvät hirvi-, peura- ja kauriskolarit. Vuoden 2020 lupien haku kestää tämän vuoden huhtikuun loppuun. 

Kurun ilveskanta on viime vuosina vahvistunut. Kymmenen vuoden tauon jälkeen alueelle saatiin kaksi kannanhoidollista kaatolupaa, joista toinen on käytetty. Pyyntiaikaa on jäljellä vielä parisen viikkoa.  

- Onneksi oikea käsi toimii. Kiinteistönhoitajan työhön tarvitaan kuitenkin kaksi kättä, se on kiistämätön tosiasia.

 Kurussa Kuisma on huolehtinut vuodesta 2007 Kurun kunnan ja 2009 lähtien Ylöjärven kaupungin omistamista kiinteistöistä. Alkuaan vastuualueena on ollut keskustan koulun alueen kiinteistöjen (koulu, urheilutalo, vanha koulu, opettajien asuntola ja rivitalot) lisäksi päiväkoti ja Pappilanrinteen rivitalot. Keskustan ulkopuolella hoidettavana ovat olleet Parkkuun ja Poikeluksen koulut niiden toiminnan loppumiseen asti. Poikeluksen koulun toimiessa päiväkotina vuodesta  2011 kuului se myös Kuisman vastuualueeseen vuoteen 2016 asti, jolloin toiminta  yhdistettiin Kurun keskustan päiväkotiin.  Koulun alueella oli myös Pekka Kuisman "oma tukikohta" lämpökeskuksen kupeessa, teknisenkäsityön luokkien alapuolella. Kiinteistönhoito on pääsääntöisesti valvovaa ja vahinkoja ennalta ehkäisevää työtä. Kaikki vahingot eivät kuitenkaan ilmoita itsestään etukäteen. Kun esimerkiksi ilmastointi on takkuillut tai katto vuotanut, on soitto kiinteistönhoitajalle ollut monesti nopein ratkaisu. Hyvä yhteistyö työtoverien ja kiinteistöjen henkilökunnan kanssa on auttanut tehtävien hoitamisessa. Nykyään ei ensisijaisesti soiteta suoraan Pekka Kuismalle eikä muillekaan kiinteistöistä vastaaville, vaan ongelmat kirjataan kaupungin sähköiseen Haahtela -työkirjaan. Sinne myös kuitataan työt tehdyksi. Järjestys ja kokonaisuus pysyy näin ollen "hanskassa". 

-  Kurussa on ollut hyvä yhteishenki. Tuttujen työkavereiden ja eri työpisteiden henkilökunnan kanssa on ollut antoisaa työskennellä. Siksi tuntuu haikealta vaihtaa vastuualuetta. 

 Varsinaiset tehtävät ovat samanlaisia sekä Mutalassa, joka on Kuisman uusi tukikohta, että Vahannassa. Kuisma ei sano varsinaisesti jännittävänsä, mutta tutustuminen uusiin paikkoihin ja uusiin ihmisiin vie aina aikansa.

-  Erityisesti harmittaa työmatkan piteneminen. Päivittäistä autolla ajoa tulee 30 kilometriä suuntaansa pelkästään työmatkoista. Aikoinaan Kurun työpaikka houkutti juuri lyhyiden matkojen takia, pohtii Pekka Kuisma "uusia kuvioitaan".

 Seitseminen Osuuskunta tuottaa palveluja laajasti koko kansallispuiston alueella ja tukikohtana toimii Seitsemisen luontokeskus, josta löytyvät uudistetut ravintola-, majoitus- ja kokouspalvelut. Myös luontonäyttely tulee säilymään tiloissa, ja kävijöille on jatkossakin tarjolla hyödyllistä tietoa ja materiaalia kansallispuistosta alueella retkeilyn tueksi. Perusretkeilytarvikkeitakin on saatavilla luontokeskuksen myymälästä. Myös majoituspalvelukonseptia on uudistettu. Tarjolla on laadukkaita majoitushuoneita 2-4 hengelle sekä yksittäisiä vuodepaikkoja yhteismajoitushuoneista. Täysin uudistunut kahvila-ravintola tarjoaa laadukkaita, itse tehtyjä, tuoreita kahvilatuotteita sekä sesonkiaikoina lounasta.Uuden palvelukonseptin ytimessä ovat luontoarvot, eettisyys ja kestävän kehityksen tukeminen sekä ennen kaikkea mukava ja rento meininki.

 Palveluvalikoimaan tulee sisältymään laajasti erilaisia kauden mukaisia luontoaktiviteetteja kalastuksesta köysitoimintaan sekä hyvinvointipalveluja esimerkiksi luontoyhteyteen ja kehotietoisuuteen liittyen. Vuokravälineitä tarjotaan kampanjoina sesonkien mukaan ja myymälässä on tarkoitus pitää valikoima perusretkeilytarvikkeita omatoimiretkeilijän huoltoa tukemaan. Retkeilijän huoltotarpeisiin tarjotaan myös tiloja esimerkiksi peseytymiseen ja ruokailuvälineiden tiskaukseen. 
Yrityksen vahvuus on monialainen osaaminen. 

 Yrittäjiltä löytyy monien vuosien kokemusta muun muassa retkeilyopastuksen, opetuksen, rakentamisen, hyvinvointipalvelujen ja yrityskonsultoinnin aloilta. Kaikkia yhdistää työn tai harrastuksen kautta erityinen suhde luontoon ja kiinnostus sen virkistyskäytön kehittämiseen.
Seitseminen Osuuskunnan tavoitteena on verkostoitua ja toimia yhteistyössä alueen muiden yrittäjien kanssa sekä edistää myös Seitseminen-Helvetinjärvi -retkeilykokonaisuutta. Yritys onkin jo aktiivisesti mukana Metsähallituksen hallinnnoimassa yritysryhmähankkeessa, jonka tavoitteena on luontomatkailun ja markkinoinin kehittäminen. 

- Ylöjärven historia on ollut kasvun ja kehityksen aikaa. Ylöjärven toiminta on ollut monin tavoin menestyksekästä ja pohjautunut haluun yhdessä rakentaa hyvinvointia ja paremman elämisen edellytyksiä.

Sorvannon mukaan Ylöjärvi on ollut osa tapahtumia, ja kokenut muun muassa talouden nousu- ja laskukausia, Suomen itsenäistymisen, maailmansodat seurauksineen, teollistumisen sekä hyvinvointiyhteiskunnan synnyn. Ylöjärven kehitys on 150 vuoden aikana ollut huimaa.

-  Tällä hetkellä Ylöjärvi on toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvässä kunnossa oleva kasvukunta Tampereen kaupunkiseudulla.

Uusimman kaupunkistrategian mukaisesti Ylöjärven visio on rohkea edelläkävijä.

-  Visio liittyy ennen kaikkea asenteeseen ja tekemisen tapaan, ja sillä halutaan viestittää Ylöjärven olevan ennakkoluuloton ja dynaaminen kasvukaupunki.

Kaupunki hahmottaa toimintaansa kolmen roolin kautta.

-  Nämä roolit ovat elinvoimarooli, sivistys- ja hyvinvointirooli sekä yhteisö- ja demokratiarooli.Ylöjärven vahva kehitys näkyy myös useissa viimeaikaisissa päätöksissä, ratkaisuissa ja saavutuksissa. 

Sorvannon mukaan keskustan kehittäminen jatkuu, kuten myös eri raideliikennevaihtoehtojen valmistelu.

-  Elinvoimainen Ylöjärvi huolehtii myös haja-asutusalueidensa kehittämisestä.

Pirjo Kivi

 Sähköverkkoyhtiön mukaan ongelmat johtuivat rajusta talvimyrskystä lumipyryineen, joka aiheutti sähköverkkoon vika-alueita lähes koko Elenian verkkoalueella. Sähköjohdoille oli kaatunut puita, ja lumikuormat painoivat puita verkolle katkoen sähköjä. Sähköttömien asiakkaiden määrä oli pahimmillaan yöllä kolmen aikaan, jolloin ilman sähköä oli yli 38 tuhatta taloutta. Koko Ylöjärvellä ilman sähköä jäi yli neljä tuhatta taloutta. Sähköt palailivat pätkittäin vasta keskiviikkoiltapäivän aikana, mutta sähköttömiksi jäi senkin jälkeen useita satoja kotitalouksia. Ilman sähköä kärsittiin useassa paikassa vielä torstain 3. tammikuutakin aikana.

Pääset lukemaan Kurun Joululehden maksutta tästä. 

- Lahjoittajia on kaiken ikäisiä, nuorin 18-vuotias.

Ajatus ruoka-avusta lähti liikkeelle muutama viikko sitten Yhteiskoululla oppilaille järjestetyn soppatykkiruokailun talkoissa.

- Ilmeni tieto siitä, että todellinen ruoka-avun tarve on arkea myös osalla perhekuntia. Taloudelliseen tilanteeseen ei aina pysty itse vaikuttamaan vaikka kuinka haluaisi, huono-onnisuutta voi löytyä ihan mistä vain. Toki myös jo lapsena omilta vanhemmilta omaksuttu halu auttaa lähimmäisiä sai tarttumaan toimeen. 

Tavoitteena Konttelilla oli kahdeksan lahjoituskassia, joten tulos ylitti kaikki ennakko-odotukset.

- Olemme perheeni kanssa viihtyneet Kurussa oikein hyvin jo viitisentoista vuotta, yhtenä syynä on juuri tämä kurulaisten yhteisöllisyys. Vaikka väki asuu eri puolilla isoa pitäjää, niin siitä huolimatta nytkin osallistujia löytyi joka kolkasta. Suuret kiitokset kaikille lahjoittajille sekä iloista joulumieltä niin kassien saajille kuin tuojillekin.

Myös paikalle kassin tuonut Terttu Riitijoki oli iloinen järjestetystä tapahtumasta sekä kassien määrästä.

- Olen mielelläni mukana tällaisissa vastakin.

Seurakuntatalolla lahjoituksia vastaanottanut Anne Kantojärvi-Kapee on kiitollinen lahjoituksista.

- Kun keräyksen kesto on lyhyt ja lahjoittajilla tieto siitä, että apu todellakin menee perille, niin auttamishalua kyllä löytyy. Valmiiksi suunniteltuun tempaukseen on helppo lähteä mukaan.

Diakoniatyöntekijä Anneli Tirkkosen mukaan avun tarve on lisääntynyt.

- Ruoka-apua jaetaan diakoniatyön asiakasperheille ja yksin asuville ympäri vuoden, jouluna annetaan lisäksi myös lahjakortteina. Joulun alla yksityiset henkilöt sekä yritykset tekevät lahjoituksia. Elo-keskuksessa pidettävän MLL:n joulupuukeräyksen kautta olemme saaneet useana vuotena lahjapaketteja, jotka on jaettu diakoniatyön kautta lapsiperheille. Muutaman vuoden ajan olemme saaneet myös Kurun kirjastossa pidettävän joulupuukeräyksen kautta lahjapaketteja yksinasuville. 

 Varoja ympärivuotisiin lahjoituksiin on tänä vuonna saatu muun muassa LC-Kurulta, Kurun kappeliseurakunnan diakoniapiireiltä sekä EU:lta Ylöjärven seurakunnan kautta. Kurun Sale on lahjoittanut viikoittain jo yli vuoden ajan lähellä viimeistä myyntipäivää olevia leipiä jaettaviksi tarvitsijoille.

Ruokakasseja ehtii vielä halutessaan toimittaa seurakuntatalolle. Lisää tietoa voi kysyä Anne Kantojärvi-Kapeelta puhelimitse 044 536 8662. 

Kurulainen Marika Vanhakylä on kolmannen vuoden opiskelija, ja antaa tällä hetkellä hoitoja kisällinä omassa yrityksessään Luontaishoitola Kuruttaressa. Ensi vuoden toukokuussa hän valmistuu kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi. 

- Seuraava tavoite on mestari. 

Vanhakylän mukaan alalle pääsee käytäntöpainotteisen monimuotokoulutuksen kautta, jonka kuluessa tulee tehdä vähintään 300 dokumentoitua hoitoa. Vanhakylän mukaan koulutuksen taustalla on hyvä olla jokin terveydenhoitoalan tutkinto. 

- Hieroja, fysioterapeutti tai kuten itselläni lähihoitaja.

Koulutusajalta lasketaan 101 opintopistettä käsittäen 67 opintoviikkoa, eli yhteensä 2684 tuntia. Koulutuksen läpäisee yleensä vain 40 prosenttia aloittaneista.  

- Valmistumisen jälkeen pitää käydä seurantakoulutuksissa vähintään kerran kahdessa vuodessa, jotta säilyttää nimen käyttöoikeuden. 

Koulutuksen kautta saa alalle peruskoulutuksen, mutta jokainen jäsenkorjaaja ja asiakas tekevät hoitotilanteesta omanlaisensa. 

- Tässä ei tule valmiiksi ikinä. Jokainen asiakas opettaa jotakin. Kaikki ovat erilaisia ja kaikkien kehot ovat erilaisia. Vanhakylän mukaan hoito tehdään käsillä, kudoksia kunnioittaen. Kokonaisvaltainen hoito alkaa jaloista ja päättyy päähän.  

- Koko keholle tehtynä hoito parantaa liikkuvuutta, vaikuttaa lihaksia ja kalvorakenteita rentouttavasti elvyttäen samalla erilaisten kudosten ja aineen vaihduntajärjestelmien sekä hermojen toimintaa.  

Hoitotulokset puhuvat puolestaan. Vanhakylän mukaan kalevalaisen jäsenkorjauksen on todettu auttavan muun muassa jalkojen erimittaisuuden, eri nivelten, kuten nilkan ja polven virheasentojen korjaamisessa ja kasvukipujen, kantapääkivun, jäätyneen lonkan, skolioosin, iskiaksen ja iskiastyyppisten vaivojen hoidossa sekä  jäätyneen olkapään, TOS-oireiden, tenniskyynärpään ja rannekanavan oireyhtymän hoidossa. Kalevalaisen jäsenkorjauksen kautta avun voi saada myös asentohuimaukseen, migreeniin ja erityyppisiin pääkipuihin sekä niin ikään vauvojen koliikkikipuihin ja suoliston häiriötiloihin.  

- Hoidolla voidaan saada hyviä tuloksia jo yhdellä kertaa, mutta pidempiaikaisissa vaivoissa on hyvä ottaa kolmesta viiteen hoitokertaa. 

Vanhakylän mukaan myös ylläpitohoito on tärkeää.  

- Kehoon kasautuu nykyajan hektisessä elämässä kaikenlaista ongelmaa.  

Vanhakylän antama hoito sopii kaikenikäisille. Rajoitukset ovat samat kuin esimerkiksi hieronnassa, eli hoitoon ei saa tulla flunssaisena, tai jos kehossa on jokin tulehdus.  Vaikka hoitoon voi hakeutua tietyn vaivan vuoksi, on puolitoistatuntinen hoito kokonaisuudessaan myös rentouttava.  

- Kun keho rentoutuu, niin mielikin rentoutuu.

Vanhakylä on opiskellut erilaisia hoitomuotoja työnsä ohella. Hän perusti Luontaishoitola Kuruttaren toukokuussa 2017. Kiitos päätoimiseksi yrittäjäksi elokuussa siirtymisestä kuuluu sekä kurulaisille että naapurikuntien asiakkaille. Kalevalaisen jäsenkorjauksen lisäksi Vanhakylä antaa kraniosakraaliterapiaa, energiahoitoja, kuumakivihierontaa ja intialaista päähierontaa. Uutuutena on tulossa Brain relief -hoito. Kyseessä on suomalaisten kehittämä hoitomuoto, josta on saatu hyviä tuloksia muun muassa stressin poistossa ja unettomuuden hoidossa. 

- Hänen sisarensa Saimaoli Elsan apulainen ja kihloissa Oskari Anderssoninkanssa, mutta kun kihlaus purkautui, naiset lähtivät. 

Lähes kymmenen vuoden opettajapestin teki myös Maija Särkinen Ruovedeltä, joka toimi myös Reino Ohra-ahon isän opettajana vuosina 1920-1924.- Hän meni kouluun 10 vuotiaana. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan vasta 1921. Särkisen sisar Hilda Särkinenoli Maijalla apuna ja hänestä tulikin myöhemmin Järvensivun emäntä, muistaa Ohra-aho ja jatkaa:- Seuraavakin opettaja Gerthur Taajoavioitui kylälle  Reino Sakari Ainesjärvenkanssa ja heille syntyi tytär Marja-Terttu. Reino kaatui talvisodassa. Seuraavaksi tullut  Helmi Hannulaoli vielä  syksyllä 1945 minun aloittaessa oman  koulutieni.Ohra-ahon tarkassa muistissa on paljon muistikuvia sotien jälkeisestä elämästä ja ihmisistä Länsi-Aureessa. Yksi niistä on virolainen opettaja Elbe Moituksen, joka joskus kiroilikin lasten aikana.Länsi-Aureessa aloitti myös alakoulu  1943.  Opettajaksi valittu Eeva MattilaKangasalta opetti täällä peräti 37 vuotta.- Hän oli railakas opettaja ja osasi pitää kurin. Eeva avioitui Sointu Salosenkanssa 1947. Ohra-aho muistaa myös tapauksen, kun Ylisen Erkkisai vitsaa ja opettaja kantoi pojan sisälle. Isommat pojat Kivijärven Sulo, Niemisen Lauri,  Juurakon Juhanija Ahosen Einaritappelivat kerran niin, että Einari hermostui ja löi linkkupuukolla Suloa huulipieleen.- Einari sai siitä hyvästä monta tuntia jälki-istuntoa, mutta myös muut olisivat ansainneet rankaisun.Ylisen pojat kiusasivat Aineslahden Juhaniakoulumatkalla, ja Juhanin silmälasit oli väännetty kieroon.- Juhani oli hyvä luokkakaverini, ja minun kävi häntä sääliksi. Sisareni Seija muisti vielä dementoituneenakin pojat,  jotka kiusasivat häntä ja söivät hänen repustaan eväät, joita oli oltava aina käsityöpäivinä.Yläkouluun tuli vuonna 1945 opettajaksi Helmi Päiviö. Tarmokkaalla naisella oli paksu tukka,  joka oli letitetty ja letit kierretty pään ympärille.  Päiviö oli vain vuoden Länsi-Aureessa. Ohra-ahon mukaan isot pojat kiusasivat opettaja Helena Penttiläälaittamalla kerran halon luokan oveen kahvojen väliin niin  ettei Penttilä päässyt luokkaan. Pentti Heinijoenalkutervehdys oli: "kuri tulee olemaan ankara, mutta ei niin etteikö kilttejä huomattaisi".- Hän oli hyvä opettaja, mutta viihtyi vain vuoden Länsi-Aureessa.Nuori mies, vasta 19-vuotias, Reino HakalaYlöjärveltä tuli 1949 opettajaksi. Hän oli hyvä opettamaan muun muassa laskentoa ja hän opetti meille Oskar Merikannon säveltämän Kesäillan valssin. Se jäi mieleen. Kaunis kappale, muistelee Ohra-aho.- Mutta,  kun minä maalasin piirustustunnilla  vesiväreillä taivaan sellaiseksi kun olin nähnyt  iltataivaan kihtaavan vihreään  ja olin niin onnellinen kun kerrankin onnistuin. Mutta Hakalan tullessa pulpettini viereen, hän otti paperini ja alkoi mesota: "Kun on suttu, niin on pytty. Missä sinä olet vihreän taivaan nähnyt?  Siinä meni minun taiteilijaurani maan rakoon, enkä siitä sen jälkeen ole noussut, kertailee Ohra-aho.Hänen koulumuistoihinsa kuuluu myös, miten lapset kantoivat puita keittiöön ja lämmittivät  luokkia. Sähkö koululle vedettiin Aureskoskelta 1949. Koulun viimeisin ja pitkäaikaisin oli Simo Seppälä vuodesta 1977 lähtien koulun lopettamiseen  2001 saakka.Simo Seppälän aikaansaannoksia kylällä oli muun muassa valaistun pururadan saaminen.Hänen panoksensa oli merkittävä myös vuosikausia alhaisen oppilasmäärän vuoksi lopettamisuhan alla olleen Länsi-Aureen koulun kehittäminen ja erikoistuminen edistykselliseksi ympäristökouluksi syksyllä 1996.Koulun opettajat Simo Seppälä ja Anne-Maija Hakalaolivat laatineet koululle ympäristöpainotteisen opetussuunnitelman. Länsi-Aureen koulu olikin ensimmäisiä ympäristöasioihin erikoistuneita ala-asteita Suomessa ja ensimmäinen Pirkanmaalla. Koululla kävi paljon vierailijoita opetusta seuraamassa. Vieraiden joukossa nähtiin muun muassa silloinen ympäristöministeri Pekka Haavistoja Euroopan neuvoston ympäristö- ja paikallisasioiden johtaja Ferdinando Albanese.Koulu on lakkautettu syksystä 2001 lähtien. Kiinteistössä toimii nykyisin Willa Hockey huumekuntoutuslaitos.

Koska Ylöjärven kaupunki myönsi jo aiemmin tänä syksynä kyläyhdistykselle omavelkaisen takauksen 330 tuhannen euron luottolimiitille, on rahoitus kaikilta osin kunnossa.

Toteutus on mahdollista aloittaa jo ensi keväänä kaivuutöillä. Hankekoordinaattori Pertti Nikulan mukaan kyläyhdistys kokoontuu lähiaikoina päättämään hankkeen toteutuksesta.  

 - Ei ole enää mitään syytä jättää toteuttamatta, kun rahoituskin on varmistunut. Lisäksi hanke nopeuttaa useilla vuosilla säävarman sähköverkon rakentamista alueelle. 

 Valokuituun ehtii vielä liittyä mukaan.  

 - Lomakkeita saa osoitteesta parkkuu.fi.

- Yksi hirvisonni oli koiran ajossa, mutta ei pysähtynyt ja toisekseen naaras/urossuhde on sellainen, että keskitymme seuraavaksi vasajahtiin, tuumii hirviporukan johtaja Antti Äijälä.

Jahtiporukan mukaan hirviä kyllä on, mutta aina ei vain onnistu. Seuralla on yhteensä 11 hirvenkaatolupaa ja kymmenen peuralupaa. Lain mukaan yhden aikuisen luvalla saadaan kaataa kaksi vasaa. Seurue kaatoi heti lupakauden ensimmäisenä viikonloppuna peräti kuusi hirveä. Poikkeuksellisen lämpimän säätilan vallitessa ruhojen käsittely piti tehdä heti jahdin jälkeen. Riiputtamisen ja jäähdyttämisen sai kukin seurueen jäsen hoitaa kotonaan. 

Tulevien jahtikausien lihojen käsittelyyn onkin tulossa merkittävä parannus, sillä parhaillaan Saloselle on valmistumassa iso lahtivaja, joka käsittää tilan ruhojen käsittelyyn, kylmiön ja pakastimen sekä nykyaikaiset vessat pesutiloineen. Mallia on haettu Lavajärven metsästysseuran metsästysmajan lahtivajasta Karhelta.

Seuran puheenjohtaja Jarno Äijälä toimii rakennusprojektin vetäjänä ja mestarina. Hirvijahtiin hän ei tänä metsästyskautena ehdi, mutta on osuudellaan saaliin jaossa. Lahtivaja on tarkoitus saada valmiiksi mahdollisimman pian. Valmistuttuaan laajennusosa terasseineen ja varusteineen tulee parantamaan Salosen käyttöä laajemmin koko seutukunnan tarpeita silmällä pitäen.  Yhteensä viidenkymmenen neliön suuruisen laajennusosan kokonaiskustannusarvio on 52 290 euroa.  Summa katetaan osin Maaseudun kehittämisrahasto Kantrin avustuksen turvin. Lisäksi seuran jäsenet tekevät omarahoitusosuuden kattamiseksi talkootöitä. Rahoitusta saatiin myös myymällä tontilla olleet puut.

- Kyllä auto täytyy vähintään kerran vuodessa huoltaa. Ainakin öljyjen ja suodattimien vaihto, akun ja jäähdytys- sekä lasinpesunesteiden pakkaskestävyyden tarkastus takaavat liikkeelle pääsyn silloinkin, kun yöt kylmenevät, Jari Rautanen kertoo. 

Rautasen mukaan akun kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota.

- Usein se on juuri akku, joka hyytyy yllättäen, jolloin auto jää siihen. Itsehoitona voisi tarkistaa, että sen kennojen päällä tulpissa näkyy vihreä merkki.  

Rautasen mukaan vuodenkin ikäinen akku voi menettää tehonsa hetkessä.

- Nykyakut eivät ole niin pitkäikäisiä kuin ennen. Autoa käynnistettäessä lisävirran avulla on oltava tarkkana. Tietokoneohjattu kulkupeli saattaa vaurioitua.  

Hänen mukaansa puhelin alkaa soida ahkerasti ensipakkasten jälkeen. Sen sijaan renkaista huolehditaan.

- Tein ensimmäiset talvirenkaiden vaihdot jo torstaina 4. lokakuuta. Kurun pohjoisosissa tuli silloin ensimmäiset pienet lumikuurot. Kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden, mutta jääpinnalla niistä ei ole apua.

Rautanen kertoo renkaita vaihtaessaan tarkastavansa samalla hieman muutakin.

- On hyvä katsoa myös pyörän laakereiden ja tukivarsien välykset. Auton ollessa ylhäällä voi huomata vaikkapa viallisen pyörän laakerin, vuotavan jarruputken tai että jarru "makaa päällä".  

 Auton talvihuolto ammattimiehen luona on paras tae ajoneuvon toimivuudesta myös pakkasaamuina.  Nykyautot sisältävät paljon monimutkaista tietotekniikkaa, joiden testaus ja huolto vaatii erikoislaitteita ja osaamista. Sama koskee myös valoja. Tiellä kohtaa aivan liian usein "silmäpuolia" ajoneuvoja.  Itse voi kuitenkin huolehtia siitä, että huollot on tehty ajallaan. Erikoishuomiota kannattaa kiinnittää juuri akkuun ja sen kuntoon. On muistettava, että akun varaus- ja myös teho laskevat pakkasella. Monessa autossa on nykyisin polttoainekäyttöinen lisälämmityslaite, joka käynnistyessään vaatii paljon virtaa.  Viime kädessä autoilija on aina itse vastuussa siitä, että hänen kulkuneuvonsa on aina liikenneturvallisessa kunnossa.